Uutiset

Voittavatko koulukiusaajat?

Koulut
ovat raakoja paikkoja.

Useimmat rikoksiksi luokiteltavat koulukiusaamistapaukset jäävät pimentoon. Poliisin mukaan sellaisia tapauksia on useita tuhansia. Joka kolmas koulunkäyntiavustaja kohtaa usein väkivaltaa.

Koulukiusattu vantaalaistyttö laati äskettäin kiusaajistaan tappolistan, ja samanlaisia listoja on parin vuoden ajan kirjoitettu muissakin suomalaisissa kouluissa.

Järkyttävintä ei ole tytön teko, vaan että kiusaaminen saa jatkua rauhassa vuosia, mutta yhden listan laatiminen saa poliisin puuttumaan tilanteeseen. Kiusaajiensa karmivista kohtaloista lienee fantasioinut moni muukin alistettu koululainen. Se on pahan olon purkamista.

Valitettavasti
käy joskus niin, että kun riittävästi ruhjotaan, uhrista tuleekin pahantekijä. Erään tutkimuksen mukaan sekä koulukiusaajat että -kiusatut ovat kolme kertaa luultavimmin aikuisina rikollisia.

Viime vuosien koulusurmien ainoa myönteinen vaikutus taitaa olla, että koulukiusaamisen vakavuus aletaan hiljalleen ymmärtää. Aiemmin siihen on suhtauduttu ikävänä, mutta yleisesti merkityksettömänä ilmiönä, jota vastaan on kamppailtu lähinnä mitäänsanomattomilla valistuskampanjoilla. On ajateltu: hehän ovat vain lapsia, ei se niin vakavaa ole. Kyllä se siitä.

Mutta ei se aina siitä. Systemaattinen itsetunnon murskaaminen voi jättää pysyviä jälkiä ihmiseen. Kiusatusta lapsesta kasvaa usein rikkinäinen aikuinen, jonka on vaikea sopeutua öykkäröintiä ihailevaan yhteiskuntaan.

Entinen opettaja
, nykyinen kirjailija Aino Kontula päästi taannoin suustaan unohtumattoman aivopierun ilmoittaessaan, että koulukiusaamiseen ovatkin syyllisiä kiusatut itse. Kontulan mukaan kiusatut eivät osaa ottaa kiusaamistaan huumorilla ja ovat liian erilaisia, eivät sopeudu massaan.

Käy sääliksi Kontulan entisiä oppilaita. Jos edes opettaja ei ymmärrä olevansa koulukiusaaja, kuinka lapset tajuaisivat sen? Juuri noin kiusaaja ajattelee: että joukosta erottuva – lihava, hiljainen, tummaihoinen, homoseksuaali, vammainen – ansaitsee tulla alistetuksi, koska hän on erilainen. Hän poikkeaa yhteisön normeista.

Yhtenäiskulttuuri

luo tarpeen sille, että arvoyhteisön yhteisistä normeista radikaalisti poikkeavia ja sitä sopimattomilla tavoilla muuttamaan pyrkiviä tarvittaessa rangaistaan.

Tämä virke on kirjattu perussuomalaisten nuorten periaateohjelmaan. Se on yhteiskunnalliselle tasolle luikerrellutta koulukiusaamista, täsmälleen samaa vastenmielistä ajattelua kuin Aino Kontulan ja kaikkien Suomen koulu- ja työpaikkakiusaajien. Se on ajattelua, joka siitti Pekka-Eric Auvisen ja Matti Juhani Saaren sellaisina kuin he syntyivät tietoisuuteemme.