Kolumnit Uutiset

VR saamassa oman valokuvaamon

Ongelma voi syntyä – tai sen voi synnyttää – ihan mistä hyvänsä. Tällä kertaa kohina syntyi VR:n kameravalvonnasta, jolla haetaan turvaa junaliikenteen asiakkaille ja VR:n kalustolle.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mielestä kansalaisilla on oikeus tarkistaa kuvansa. Jotta tämä olisi mahdollista, VR:n tulisi perustaa asiakaspalvelupiste.

Jos Aarnio ajaa pelkästään stadilaisten etuja, VR:n valokuvaamon asiakkaita palvellaan kohta Helsingin rautatieasemalla.

Tasa-arvovaltuutetulle ratkaisu ei voi käydä. Totta kai valokuvaamon täytyy palvella junamatkailijoita kautta maan, jokaisella asemalla, jossa on valvontakamerat.

VR:stä tuli valokuvaamo, koska valvontakameroiden kuvista syntyy tietosuojan korkeiden asiantuntijoiden mukaan henkilörekisteri.

Omin päin tietosuojaajat eivät tietenkään toimi, sillä he lukevat pelkästään voimassa olevaa lakia.

Mielenkiintoista olisi tosin tietää, kuka kansanedustaja on mielestään säätänyt lain, jonka mukaan valvontakameran tallenteista syntyy rekisteri.

Idea rekisteristä epäilemättä koettelee tavallisen järjen ihmistä.

Ehkä koko asian voi ottaa uuden oppimisena? Ihmisjoukko onkin henkilörekisteri, ainakin sen jälkeen, kun kuka tahansa on ottanut siitä valokuvan.

Yksi keskeinen juttu VR:n valokuvaamon toiminnassa askarruttaa. Miksi ihmeessä joku haluaisi tarkistaa ja tilata heikkolaatuisen valvontakameran kuvan?

Onko tietosuojavaltuutetun työhuone laboratorio?

Valvontakameran kuvalla on käyttöä äärimmäisen harvoin. Jos VR:n asiakkaalla on kuvalle tilausta, hän se tilatkoon ja maksakoon sen esiin kaivamisesta kertyvän laskun.

VR:n kameroista oman valokuvan ostaminen ei muuten ole pienen työn takana. Työstä kertyvää hintaa ei ole mitään perustetta siirtää matkalipun hintaan.

Ehkä olisi paikallaan muistaa, miksi VR:llä on kameroita. Niiden tarkoitus on vain ja ainoastaan turvata junaliikenteen asiakkaiden liikkumista ja estää VR:n kaluston tärväämistä.

Kuvittelisi jopa tietosuojan asiantuntijoiden kaikin tavoin tukevan yleisen turvallisuuden rakentamista.

Luetaanko Suomessa jo liikaa dekkareita? Elävä elämä on jotain muuta kuin äärimmäisen koukeroinen ja viihteellinen salakavala juoni.

Tietosuojan turvaamiseen pitää suhtautua vakavasti, mutta mopo karkaa takuulla käsistä, kun kaikkialla nähdään uhkia.

Valvontakamaroista syntynyt kiista on omiaan tekemään tietoturvasta pelkkää pelleilyä.

Tietoturvasta ei pidä leipoa vitsiä.

Kaiken lisäksi yleinen suhtautuminen valvontakameroihin on jakomielistä, ei lainkaan johdonmukaista.

Jos VR:n kameroiden valvomalla alueella ryöstetään vanhus, ensimmäisenä huudetaan apuun kameran kuvaa.

Ja vapise VR, jos kamera sattuu olemaan rikki tai tallenne kateissa?

Tässäkin asiassa tulisi olla linja ihan siksi, että kaikkea ei voi saada.

Rehellisillä asioilla liikkuville ei valvontakameroista voi olla mitään haittaa, ei kaupunkien keskustoissa eikä asemilla.

Päivän lehti

2.4.2020