Uutiset

VTT: kansanmaskit ovat osittainen ratkaisu koronavirusepidemiaan – "Niiden käyttö ei voi olla pakollista, mutta vahvasti suositeltavaa”

VTT tutki, onko kangasmaskeista hyötyä koronaviruksen leviämisen estämisessä. Koronavirus tarttuu lähinnä pisaratartuntana, mutta myös aerosolitartunta on mahdollinen.
Kasvomaskien käytön hyödyistä ja haitoista on keskusteltu pitkään. Kuvassa Sanser Oy:n valmistamia kasvomaskeja. Kuva: Timo Marttila
Kasvomaskien käytön hyödyistä ja haitoista on keskusteltu pitkään. Kuvassa Sanser Oy:n valmistamia kasvomaskeja. Kuva: Timo Marttila

Kankaiset kasvomaskit eivät suojaa kantajaansa viruksilta, mutta niitä käyttämällä voi suojella muita tartunnalta, selviää VTT:n tutkimuksesta.

VTT eli Valtion teknologian tutkimuskeskus valmisti tutkimusta varten kankaisia kasvomaskeja puuvillaisesta lakanakankaasta ja polyesteristä. Puuvillasta valmistettu maski suodatti mallista riippuen noin 20–30 prosenttia pienistä epäpuhtauksista. Polyesterimaskien suodatusteho oli noin 40 prosenttia.

Terveydenhuollon ammattikäyttöön tarkoitettujen maskien vastaava luku on yli 95 prosenttia.

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mielestä kasvosuojainten ja -maskien käytöstä on hyötyä, mutta ne ovat vain osa ratkaisua koronaviruksen leviämisen estämisessä, eivät koko ratkaisu.

– Oma kantani on se, että näiden käyttö ei voi olla pakollista, mutta vahvasti suositeltavaa, Harlin sanoo.

Hän muistuttaa, että maskin käyttö voi olla haitallista noin miljoonalle suomalaiselle, koska sen käyttö voi heikentää astmasta tai sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien terveyttä.

Harlin kertoo, että jos puolet suomalaisista käyttäisi maskia, jonka suojausteho on 40 prosenttia, se pienentäisi koronaviruksen r0- eli tartuttavuuslukua noin yhdellä yksiköllä. Koronaviruksen r0-luku on normaalissa tilanteessa noin 2,5. Jos puolet ihmisistä käyttäisi maskia, luku tippuisi 1,5:een.

– Se ei täydellinen ratkaisu, mutta se on yksi ratkaisu muiden joukossa, joka edistää muiden keinojen onnistumismahdollisuutta.

R0-luku kertoo, kuinka monta ihmistä viruksen kantaja tartuttaa keskimäärin. Jos luku on alle yhden, epidemia alkaa hiipua.

Suositeltu käyttöaika on enintään tunti

VTT:n tutkimuksessa selvisi, että kankaisten maskien suojausteho heikkenee käyttöajan kuluessa, koska suodatin likaantuu ja virukset läpäisevät paremmin kostean kankaan.

– Suosittelemme, että maskeja ei käytettäisi yli tuntia, sanoo VTT:n erikoistutkija Aku Karvinen.

Karvisen mukaan samaa maskia ei tulisi käyttää jatkuvasti, koska se kerää tehokkaasti uloshengitettyjä mikrobeja, ja koska maskista on hyötyä lähinnä tilanteissa, joissa ihmisten välisiä turvavälejä on vaikea pitää.

VTT suosittelee, että maski vaihdetaan puhtaaseen puolen tai vähintään tunnin välein. Ennen maskin uudelleen käyttämistä se pitää pestä tehokkaasti esimerkiksi valkopesuohjelmalla 90 asteessa.

On myös tärkeää valita sellainen maski, joka ei tukahduta tai haittaa hengitystä.

Myös aerosolitartunta on mahdollinen

Koronavirus tarttuu pisaratartuntana ja pintojen kautta.

On myös esitetty, että koronavirus voi tarttua aerosolitartuntana. Siinä yskäisty pisara kuivuu ilmassa kiinteäksi partikkeliksi, joka päätyy toisen ihmisen limakalvoille tai hengityselimistöön.

– Tiedepiireissä ei ole vielä täyttä varmuutta tästä [aerosolitartunnasta], mutta koko ajan tulee lisää evidenssiä, että ehkä näin on, Karvinen kertoo.

VTT:n tutkimuksissa selvisi, että vielä minuutti yskäisyn jälkeen ilmassa leijailee paljon aerosolipisaroita, vaikka pisarat ovat jo aikaa sitten laskeutuneet maahan.

– Mikäli aerosolitartunta osoittautuu mahdolliseksi tartuntareitiksi, myös aika ratkaisee eikä pelkkä välimatka.

Metri on liian lyhyt turvaväli

Kun ihminen yskäisee, ilmaan päätyy pieniä pisaroita, jotka voivat kuljettaa virusta.

Kasvomaskien käyttö lyhentää VTT:n tutkimuksen mukaan pisaroiden lentomatkaa yskäisyn jälkeen. Kankainen maski lyhentää pisaran lentomatkan alle puoleen metriin.

Jollei pisaroita pysäytetä esimerkiksi maskilla, ne lentävät muutaman metrin päähän.

– Kuten yleisissä ohjeissa on korostettu, niin metri on ehkä hieman liian vähän jopa pisaratartunnan suhteen. Kaksi metriä alkaa riittää paljon paremmin, Karvinen kertoo.

Pisaroita, jotka voivat levittää virusta, syntyy eniten kun ihminen yskäisee tai aivastaa, mutta niitä syntyy myös puhuessa ja jopa hengitettäessä. Hengityksessä syntyvät pisarat ovat kuitenkin hyvin pieniä, ja niitä syntyy huomattavasti vähemmän kuin yskäistäessä tai aivastaessa.

– Luultavasti hengitettäessä pisarat ovat niin pieniä, että niiden kohdalla kyse on suurimmaksi osaksi aerosolitartunnasta ja sen mahdollisuudesta.

Maailmalla suositellaan tai velvoitetaan maskin käyttöä

Suomen hallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) eivät ole suositelleet kansalaisille kasvomaskin käyttämistä. STM laatii parhaillaan tutkimuskirjallisuuteen pohjautuvaa selvitystä maskien käytöstä. Selvityksen on määrä valmistua toukokuun aikana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kankainen kasvomaski voi estää koronavirustartunnan saanutta tartuttamasta muita, mutta maski ei suojaa tervettä ihmistä virukselta.

Väärin käytettynä maski voi jopa lisätä koronavirustartunnan riskiä.

Monessa maassa kasvomaskien käyttö on pakollista muun muassa julkisissa kulkuneuvoissa ja ruokakaupoissa. Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) ja Yhdysvaltain tautikeskus (CDC) suosittelevat kankaisen kasvomaskin käyttämistä julkisilla paikoilla, jos ihmisten välisiä turvaetäisyyksiä on vaikea noudattaa kuten ruokakaupoissa ja julkisissa kulkuneuvoissa.

ECDC korostaa, että maski ei korvaa sosiaalisen etäisyyden pitämistä ja hyvää käsi- ja yskimishygieniaa, vaan se voi toimia täydentävänä tekijänä koronaviruksen leviämisen estämisessä.

Päivän lehti

22.10.2020

Fingerpori

comic