Uutiset

Vuonomaassakin on jotain mätää?

Norjassa asuva tyttäreni on panostanut norjan kielen opiskeluun. Tavoitteena on norjalaisen kielikokeen suorittaminen mahdollisimman korkealla tasolla.

Kirjallinen koe kolmanneksi ylimmällä tasolla meni hyvin, arvosana oli toiseksi korkein eli B. Tyttäreni tietysti odotti saavansa suullisesta kokeesta vähintään saman arvosanan, mutta vielä mitä.

Kokeen vastaanottanut kielikerberos oli tiukkana. Raippa rankaisi, ja suullisen kokeen arvosanaksi tuli D, joka hipoo hyvää arvosanaa, mutta oli silti pettymys.

Kurssin opettaja kertoi kokeen menneen muuten hyvin, mutta tyttäreni puheessa oli kielikerberoksen mukaan vilahdellut joitakin ruotsinkielisiä sanoja! Hän ei puhunut puhdasta norjaa.

Ruotsin kieli avaa portin koko skandinaaviseen kielimaailmaan. Tässä on yksi perustelu sille, miksi Suomen kouluissa kannattaa panostaa ruotsin opiskeluun.

-Suomessa voidaan minun puolestani opiskella ruotsia vaikka kuinka, mutta sitä ei voi perustella sillä, että meillä olisi yhteinen kieli Pohjolassa, oli tyttäreni ensireaktio puolentoista vuoden Norjassa oleskelun jälkeen.

On tietysti totta, että kyseessä oli norjankielen koe eikä mikään skandinaaviskan testi. Eihän meilläkään virkamiesruotsin kokeessa saa puhua norjaa tai tanskaa.

Norjalaiset ovat ylpeitä kahdesta kielestään, bokmålista ja nynorskista lukuisine murteineen, mutta oman kielen vaalimisessa ei saisi mennä naurettavuuteen asti. Norjassa kaikki ymmärtävät, mitä ruotsinkieliset sanat vieraskielisen puheessa tarkoittavat.

Mutta loppu hyvin, kielikerberoksen tyly linja ei ollut kuitenkaan este tyttäreni norjankielen opintojen jatkolle korkeimmalla tasolla.

Hamlet totesi aikoinaan, että Tanskanmaassa on jotain mätää. Kun Norja oli vuosisatoja osa Tanskan kuningaskuntaa, voidaan Hamletin ajatella tarkoittaneen myös vuonomaata.

Norja on maailman rikkain maa. Siksi on ällistyttävää, että vuonojen ihmemaassa ei ole kouluruokailua eikä myöskään tarharuokailua. Pikkuviikingeillä on mukanaan muoviset eväsrasiat, jotka äiti tai isä täyttää joka aamu voileivillä tai muulla purtavalla.

Maito sentään tuodaan kouluille, joissa on sitä varten erityiset maitohuoneet.

Useimmilla työpaikoilla ei ole järjestetty kunnon ruokailua. Ellei mene hampurilaispaikkaan syömään, tarjolla on päivästä päivään vain voileipää lisukkeineen! Kansa ei ole kuitenkaan lihavuuteen taipuvaista, sillä siitä pitävät huolen hyvät geenit ja kansan hyvät hiihtohalut.

Norjalaisten kieli-intoilu ja voileipien ahmiminen menkööt äimistelyn piikkiin.

Hamletin kuuluisista sanoista huolimatta Norja ja myös Tanska ovat upeita maita, joissa on hyvä olla.

Norjassa on vaikuttavaa se, miten monipuolista ohjelmaa koulun tiloissa lapsille on tarjolla koulupäivän jälkeen. Lasten ohjaamiseen urheilun pariin panostetaan muita hyviä harrastuksia unohtamatta.

jorma.virtanen@hameensanomat.fi

Päivän lehti

25.11.2020

Fingerpori

comic