fbpx
Uutiset

WMO:n Petteri Taalas kehottaa länsimaita katsomaan peiliin

Ilmastonmuutos ei ole tuhoamassa ihmiskuntaa, mutta haittavaikutukset kannattaa silti rutistaa mahdollisimman pieniksi.
Kuva: Taru Hokkanen

Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas pitää median tapaa käsitellä ilmastonmuutosta maailmanlopun odotteluna.

– Mediassa on se kuva, että ilmastonmuutoksen myötä ihmiskunta ja biosfääri tuhoutuvat ja tulee maailmanloppu. Meidän laskentamallimme eivät tuota sellaista tulosta. Mitä suuremmaksi ilmastonmuutos menee, sitä enemmän siitä on meille haittavaikutuksia, ja osassa maailmaa olosuhteet muuttuvat niin huonoiksi, että siellä on vaikeampi elättää tämänkokoista väestöä. Mutta mitään maailmanloppua ei ole näköpiirissä, Taalas lohduttaa.

– Mutta on selvää, että mitä paremmin kykenemme ilmastonmuutosta torjumaan, sitä vähemmän haittavaikutuksia tullaan näkemään.

Genevessä työnsä vuoksi asuva Taalas vihittiin perjantaina Itä-Suomen yliopiston kunniatohtoriksi.

Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen ikävimmät vaikutukset koituvat sään voimakkaista ääri-ilmiöistä. Niiden mallintaminen nykymenetelmin on vielä toistaiseksi haasteellista.

Ilmastonmuutoksen kokonaiskuvasta oltiin hyvin perillä jo 40 vuotta sitten.

– Kun IPCC (hallitustenvälinen ilmastopaneeli) perustettiin 1980-luvulla, pystyttiin tekemään arvio siitä, mitä tapahtuu ja mihin ollaan menossa. Kun meteorologiayhteisö toi tämän asian silloin esiin, naureskeltiin, että jos te ette osaa ennustaa säätä edes ensi viikolle, miten te voitte kertoa mitä ilmastossa tapahtuu. Mutta ne laskelmat ovat pitäneet varsin hyvin paikkansa, Taalas huomauttaa.

– Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät taloustappiot ovat viisinkertaistuneet viimeisen 50 vuoden aikana.

Tieteellisen tutkimuksen ja tiedon lisääntyessä maailman hallitukset ovat ottaneet ongelman vakavasti. Taalas iloitsee, että myös kasvava joukko yrityksiä haluaa olla osa ratkaisua. Hänen mukaansa keinot muutokseen ovat vieläpä edullisia.

– Esimerkiksi tuuli- ja aurinko­energian tuottavuus on taloudellisesti parempaa kuin fossiilienergialla tuotetun energian. Parhaillaan akkuteknologian ja sähköautojen hinnat ovat putoamassa, ja myös se tarjoaa keinoja.

Ihmiskunta on menossa parempaan suuntaan, mutta vielä toimet eivät riitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen eli 1,5 asteen lämpötilan nousuun esiteolliseen aikaan verrattuna.

– Nykymenolla mennään 2,5–3 asteen haarukkaan, mutta ei enää viiteen asteeseen, kuten vuoden 2014 iso IPCC-raportti ennusti.

Taalaksen mukaan viimeisen 15 vuoden aikana 32 maata on pudottanut päästöjään, ja samalla näiden maiden talous on kasvanut. Suomi on vähentänyt päästöjään maailman maista kolmanneksi eniten.

Sen sijaan Afrikan päästöt ovat jo ohittaneet Euroopan päästöt.

– Päästöt ovat kasvaneet varsin reippaasti myös Aasiassa, erityisesti Kiinassa, Intiassa ja Vietnamissa. Siellä pitäisi kyetä luopumaan kivihiilestä energiantuotannossa, Taalas pohtii.

– Ja hyvinvointimaissa käytettävät öljy, kaasu ja kivihiili tulevat hyvin paljon muun muassa Venäjältä ja arabimaista. Siltä osin meillä on peiliinkatsomisen paikka.

Hän muistuttaa saman koskevan kuluttajia, jotka ostavat Kiinassa tuotettua teknologiaa.

Taalas uskoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattaa toimia herättäjänä.

– Korkeat energian ja polttoaineen hinnat todennäköisesti jouduttavat fossiilienergiasta luopumista noin 5–10 vuoden aikajänteellä.

Suomalaista metsätaloutta Petteri Taalas ei lähtisi ilmastotoimista nuhtelemaan.

– Isoimmat metsäongelmat ovat Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja Aasian metsien hävittäminen. Niistä on koitunut ilmakehään isot hiilipäästöt. Sen sijaan Euroopassa ja erityisesti Suomessa ja Ruotsissa hyvä metsänhoitokulttuuri on johtanut siihen, että meillä on ennätysmäärä hiiltä sidottu tänne.

Taalas on luottavainen sen suhteen, että ihmiskunta kykenee hillitsemään ilmastonmuutosta.

– Hyvässä tapauksessa pääsemme Pariisin sopimuksen rajoihin. 1,5 asteen lämpeneminen on hyvin haasteellista, mutta kahden asteen tavoite on vielä varsin mahdollinen, hän arvelee.

Menot