Kolumnit Uutiset

Ydinsotaa ei syttynyt, vaikka vähältä piti

Kolmas maailmansota ei ole ollut koskaan niin lähellä kuin 50 vuotta sitten, kun Kuuban kriisi oli kuumimmillaan.

Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy räjäytti 22. lokakuuta uutispommin, kun hän ilmoitti Neuvostoliiton rakentavan ohjustukikohtaa Kuubaan suurvallan naapuriin.

Kuukausia oli epäilty, että Neuvostoliitto kuljettaa salaisia ”neuvonantajia” Kuubaan. Epäiltiin siis sotilaskuljetuksia. Kennedy paljasti, että Neuvostoliiton laivat kuljettivat Kuubaan sotamateriaalia.

Lapsi ei osannut ajatella, että maailmanloppu uhkasi Kuuban vuoksi. Mieleeni ovat jääneet vain ilmakuvat, joilla Yhdysvallat todisti ohjusten olemassaolon.

Ilman Kuubaakin siihen aikaan pelättiin toisissaan atomisotaa ja sitä väistämättä seuraavaa maailmanloppua. Elettiin Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien jälkeistä aikaa ja kylmän sodan kylmimpiä vuosia.

Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat kaksi mahtavaa ydinasevaltaa, jotka nokittelivat jatkuvasti. Kumpikin teki ydinkokeita, jotka olivat toinen toistaan kammottavampia.

Kokeet tehtiin kaiken lisäksi ilmakehässä, mikä levitti ydinsaasteen maapallon ympäri. Ilmakehässä tehdyistä kokeista päästiin eroon kansainvälisellä sopimuksella vasta vähän myöhemmin. Paitsi etteivät Kiina ja Ranska allekirjoittaneet sopimusta.

Silloin puhuttiin kauhun tasapainosta. Ydinpelote piti kahden suurvallan neuvotteluhaluja yllä.

Ydinasevaltoja on nyt paljon enemmän nyt kuin silloin, ja joukossa on Pohjois-Korean ja Pakistanin kaltaisia epävakaita valtioita. Siltikään atomisodan pelko ei onneksi hallitse mielialoja yhtä täydellisesti kuin 1960-luvulla.

Kylmän sodan jälkeinen maailma ei ole enää poliittisesti jakaantunut vain kahteen leiriin, vaan maailma on moninapainen. Ydinsodan pelon rinnalle on tullut uusia uhkakuvia, päällimmäisinä ilmastonmuutos, finanssikriisi ja ruokakriisi.

Taustalla ydinaseet edelleen silti kummittelevat. Yhdysvaltalainen Newsweek-aikakauslehti pohtii sotapelin avulla, miten Yhdysvallat reagoi, jos (todennäköinen ydinasevalta) Israel iskee (mahdollisesti ydinasetta rakentavan) Iranin ydinlaitoksiin.

Amerikkalaiseen tapaan lehti ei puhu maailmanlopusta eikä maailmansodan uhasta, vaan vaarasta, että Yhdysvallat joutuu mukaan uuteen Lähi-idän sotaan.

Kuitenkin jos Yhdysvallat joutuu sekaantumaan kiistaan Israelin liittolaisena, konfliktin laajenemisen vaara pelottaa nimenomaan ydinaseiden vuoksi.

Lähi-idässä kenties välitön uhka on ohi, koska Israel joutuu uusiin parlamenttivaaleihin. Niiden seurauksena saattaa iskuilla uhkaillut pääministeri pudota vallasta.

Mutta mitä tekevät Turkki ja Syyria? Entä Kiina ja Japani? Milloin Pohjois-Korean nuori johtaja ilmoittaa ensimmäisestä ydinkokeestaan?

Näitä tulee kysyttyä, mutta pelonlietsojia ei taaskaan kaivata.