Uutiset

Ydinvoima jakaa hämäläisehdokkaita

Wetterin auditoriossa nähtiin perjantaiaamuna oikea vaaliväittely, kun ehdokkaat taittoivat peistä yrittäjien asioista. Kiihkein keskustelu syntyi energiaveroista.

Yhdeksi kiistan aiheeksi nousi listaamattomien yhtiöiden verovapaus. Rahoitusjohtaja Seppo Kariniemi (kd.) ei puuttuisi osinkoverotukseen, mitä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa istuva kansanedustaja Kirsi Ojansuu (vihr.) suuresti ihmetteli.

– Osinkoa voi nostaa tällä hetkellä verotta aina 90 000 euroon asti, Ojansuu muistutti.

Kariniemi vastasi, että miljoonan euron nettovarallisuuden omaavat yritykset ovat harvinaisia pörssin ulkopuolella.

– Esimerkiksi 100 000 euron nettovarallisuudella saa 9 000 euroa. Sen kiristäminen ei kannusta yrittäjiä tippaakaan, Kariniemi totesi Hämeenlinnan Yrittäjien ja Hämeenlinnan Seudun Yrittäjänaisten yhteisessä vaalipaneelissa.

Pääomaveron nosto saa kannatusta
Suurin osa paneeliin osallistuneista ehdokkaista on valmis nostamaan pääomaveroa. Ainoastaan yrittäjät Jaana Paavilainen (kesk.) ja Timo Saviniemi (kok.) ovat ehdottomasti sitä vastaan.

– En kannata automaattista nostoa kaikilta, mutta ylimmältä portaalta kyllä. Yrittäjyyden kannusteet on säilytettävä, Paavilainen perusteli kantaansa.

Ojansuu nostaisi pääomaveroa kahdella yksiköllä, mutta olisi valmis vastaavasti laskemaan yhteisöveroa. Projektipäällikkö Sari Rautio (kok.) huomautti, että yhteisöveroa olisi mahdollista laskea samantien neljällä prosenttiyksiköllä 22 prosenttiin.

– Kohta meillä ei ole veropohjaa ollenkaan, jos yhden porukan verot poistuvat. Realistista on, että kaikkien verotus tulee lähivuosina kiristymään. Oleellista onkin, mitä tapahtuu ryhmien sisällä, ei niiden välillä, sanoo kansanedustaja Tarja Filatov (sd.).

Harmaa talous kuntoon valvonnalla
Keskustelua riitti myös harmaasta taloudesta, jonka hoitoon ehdokkaat löysivät monenlaisia ratkaisuja.

Toimittaja Iisakki Kiemunki (sd.) sanoi, ettei tilaajavastuu ja perjantaina voimaan tullut käänteinen arvonlisävero toimi käytännössä, sillä valvonnasta puuttuu resursseja.

– Jos työsuojelupiireihin palkattaisiin vaikkapa 400 tarkastajaa lisää, se maksaisi itsensä takaisin, Kiemunki ehdotti.

Ex-työministeri Filatov sanoi, että Kiemungin esityksessä on nolla liikaa. 40 tarkastajaakin tekisi jo paljon.

Kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) syytti nykyhallitusta työsuojelupiirin, poliisin talousrikosyksikön ja rajavalvonnan henkilöstövähennyksistä.

– Sinivihreä hallitus sai sentään aikaiseksi käänteisen arvonlisäveron. Te ette tehneet harmaan talouden kitkemiseksi mitään, vaikka ongelma on tiedostettu jo kymmenen vuotta sitten, ainoaksi hallituspuolueen edustajaksi itseään tituleerannut Ojansuu heitti Koskiselle takaisin.

Riskien pelko estää yrittäjyyttä
Pahimmat esteet yrittäjyydelle löytyvät panelistien mielestä asennepuolelta.

– Suomalaiset ovat turvallisuushakuista kansaa, emme ole riskinottajia, Kiemunki arvioi.

Finnveran hallinnossa istuva Koskinen kertoi tämän näkyvän myös yritysten käytöksessä.

– Yritykset, joilla olisi kaikki edellytykset kasvuun, tyytyvät siihen, että niillä menee kohtuullisen hyvin ja tasaisesti, Koskinen sanoi.

Diplomi-insinööri Lulu Riikonen (kok.) keskittäisi yritystuet yhdelle ja samalla luukulle. Lähihoitaja Prabhakaran Ranjithkumar (sd.) muistutti, että Suomessa byrokratia on kuitenkin pientä verrattuna esimerkiksi Venäjään tai Intiaan.

Moni kiinnitti huomiota yrittäjien palkansaajia heikompaan sosiaaliturvaan. Työttömyyskassaan kuuluva yrittäjä alkaa saada työttömyysturvaa vasta neljän kuukauden karenssin jälkeen. Ympäristöasiantuntija Päivi Sieppi (vihr.) vetosi puolueensa perustuloesitykseen, joka takaisi myös pienyrittäjien sosiaaliturvan.

Yrittäjäyhdistysten vaalipaneeliin osallistui 12 ehdokasta Hämeenlinnan seudulta. Paneelin veti Hämeen Sanomien päätoimittaja Pauli Uusi-Kilponen. Yleisössä väittelyä seurasi parikymmentä yrittäjää. (HäSa)

Energiaverot jakoivat mielipiteet
Kiihkein keskustelu syntyi energiaveroista. Seppo Kariniemi avasi keskustelun kysymällä, kuinka kannustavaa on, että teollisuuden sähkövero nousi vuodenvaihteessa 170 prosentilla.

Kirsi Ojansuun mielestä Suomen energiaverotus on edelleen kansainvälisesti alhainen. Tarja Filatov oli toista mieltä.

– Työnantajan kela-maksun poisto korvattiin energiaveron korotuksilla, mikä aiheutti yksistään Varkauden tehtaille kolmen miljardin euron lisälaskun. Minusta se ei ole järkevää politiikkaa, Filatov kommentoi.

Päivi Sieppi muistutti, että vihreä teknologia voi tuoda Suomeen lisää työpaikkoja. Iisakki Kiemunki puolestaan huomautti, että ydinvoima on ainoa realistinen vaihtoehto Suomen ilmastotavoitteiden toteutumiseen.

– Saksassa tuulimyllyt pystytettiin verovaroin, eikä yksikään niistä ole tähän päivään mennessä osoittautunut kannattavaksi, Kiemunki totesi.

Se aiheutti panelisteissa vastalausemyrskyn.

– Ei tässä kannata ruveta ydinvoimaa hypettämään! Uusiutuva, omavarainen energia on meille tärkeää ja säästö on aina paras ympäristöteko, Lulu Riikonen huomautti. (HäSa)