Uutiset

Ydinvoimapolitiikkaan päivitys

Japanin vakava ydinonnettomuus käynnistää keskustelua Suomen energiapolitiikasta ja sen tulevaisuudesta. Edessä on ydinvoiman turvallisuuden ja riskien kansainvälinen arviointi uudelta pohjalta.

Presidentti Tarja Halosen näkemyksen mukaan ydinvoiman tulee olla siirtymäkauden tapa tuottaa energiaa ja lopullinen tavoite on uusiutuvaan energiaan siirtyminen.

Halonen on johtavien poliitikkojen kanssa sama mieltä siitä, että Japanin tapahtumilla ei ole vaikutusta eduskunnan hyväksymien voimaloiden rakentamiseen.

Ydinonnettomuuden täytyykin vaikuttaa poliitikkojen mielipiteisiin. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ei halua hallitusohjelmaan Fortumin ydinvoimalatoiveita ja samaa mieltä on hallituksessa valtionyhtiöistä vastaava Jyri Häkämies (kok.) kuten myös SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen.

Keskustelua ydinvoimasta vaativat tietysti erityisesti ydinvoiman vastustajat. Tiistain mielenosoitus keräsi Helsingissä yhteen noin 500 henkilöä, jotka ovat valmiita sulkemaan kaikki maan ydinvoimalat – ja mielellään ihan heti.

Suomalaiset suhtautuvat Japanin tapahtumiin silmiinpistävän rauhallisesti, mitä todistaa pelkästään Helsingin mielenosoituksen osanottajien määrä. Mielenilmauksessa oli itse asiassa hämmästyttävän vähän väkeä.

Energianpolitiikan suunta ei ole näillä näkymillä ollenkaan rajusti muuttumassa. Kuinka kiivaasti ja minkälainen osuus kansasta haluaa eroon ydinvoimasta, sekin on arvioitavissa luotettavasti huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen.

Ydinvoimasta ei voi tehdä huutokauppatavaraa yksinkertaisesti siksi, että sähköstä noin 30 prosenttia tuotetaan ydinvoimaloissa. Luku on nousussa, jopa 40 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Jos ydinvoimasta luovutaan, jotain tulisi rakentaa tilalle! Kestäviä ratkaisumalleja energian tuottamiseksi mahdollisimman halvalla ilman ydinvoimaa on turha odottaa ydinvoiman vastustajilta.

Japanin tapahtumat – maanjäristys ja samanaikainen tsunami – eivät ole mahdollisia Suomessa. Yksin tästä syystä suomalaisen ydinvoiman jyrkkä tuomitseminen tässä ja nyt olisi lähinnä tunteen ja intohimon paloa.

Mitä Japanissa tapahtui, tästä ei ole alkuunkaan koko kuvaa edes japanilaisilla ydinvoiman huippuasiantuntijoilla.

Japanille ei yksikään ydinvoimavaltio voi kuitenkaan kääntää selkäänsä. Vaikka Fukushiman vaikeudet eivät voi toistua Suomessa, on aika päivittää – kaikessa rauhassa luotettavan tiedon varassa – ydinvoiman riskit.

Ihmisen tulee oppia virheistä – erityisesti niistä, joilla on äärimmäisen kovat seuraukset.

Japanin ydinonnettomuus lisää huomattavasti painetta uusien energian tuotantotapojen kehittämiseksi. Tästä ei ole epäilystäkään: ydinvoimasta halutaan nyt päästä eroon mahdollisimman nopeasti.

Uusien keksintöjen päivänvaloon tuloon asti ydinvoiman kanssa tullaan kyllä toimeen.