Uutiset

Ydinvoimasta luopuminen tuskallista

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin porvarihallitus reagoi nopeasti Fukushiman ydinvoimakatastrofiin. Se teki päätöksen ydinvoimasta luopumisesta. Tosin tarkka ajankohta on vielä auki. Monet hallituksen jäsenet ovat sitä mieltä, että voimalat pitäisi ajaa alas vielä kuluvalla vuosikymmenellä.

Päätös oli paljon helpompi nuijia kasaan kuin laatia voimaloiden alasajo-ohjelma ja saada tilalle vastaava määrä muuta sähköntuotantoa.

Monet paikalliset kansalaisryhmät ovat jo nousseet barrikadeille tuulipuistoja vastaan. Lähinaapuriin ei haluta maisemaa pilaavia, äänekkäitä tuulimyllyjä.

Myös uusien sähköverkkojen rakentamista kritisoidaan, vaikka jo nyt osa tuotetusta tuulisähköstä menee harakoille puutteellisen sähköverkon vuoksi.

Kukaan ei halua sähkölinjaakaan lähistölleen.

Laskelmien mukaan ydinvoimaloiden korvaamiseen tarvitaan tuulivoimaloiden lisäksi 15-20 uutta maakaasu- ja hiilivoimalaa. Hiilivoimaa vastustetaan niin ikään voimakkaasti, koska se lisää hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä.

Saksan teollisuuden ja talouselämän suunnilta katsotaan Merkelin hallituksen päätöksiä kauhunsekaisin tuntein. Jos kaikki Saksan 17 ydinvoimalaa suljetaan nopealla aikataululla, tietää se talouselämän johtajien mukaan energiaintensiivisen teollisuuden jättimäistä ulosliputusta maasta.

Siihen ei Saksalla ole varaa, vaikka maan talous nyt kasvaakin hyvää vauhtia, vakaissa oloissa.

Angela Merkelin johtaman hallituksen pikapäätösten taustalla on saksalaisten jyrkän kielteinen ydinvoimakanta. Yli 80 prosenttia kansalaisista vaatii ydinvoimaloiden sulkemista nopeasti.

Saksalaiset ovat aina olleet kriittisiä ydinvoimaa kohtaan. Tarvittiin vain Fukushiman kaltainen ydinvoimala onnettomuus, niin kannat kääntyivät hetkessä ääriasentoon.

Porvarihallituksen on nyt pakko ottaa huomioon kansalaisten mielipide tai muuten ydinvoimakatastrofi aiheuttaa Merkelin hallitukselle poliittisen katastrofin.

Muissa teollisuusmaissa Fukushiman onnettomuus ei ole aiheuttanut vastaavia kansalaisreaktioita kuin Saksassa, eivätkä hallitukset ole myöskään linjanneet energiapolitiikkaansa uudelleen.

Esimerkiksi Suomessa vaalien alla ydinvoima ei herättänyt poliittisia intohimoja. Kaiken lisäksi ydinvoimaa eniten vastustava puolue vihreät kärsi rökäletappion menettäen kolmanneksen edustajapaikoistaan.

Vastaavasti ydinvoimaan myönteisimmin suhtautuva kokoomus nousi maan suurimmaksi puolueeksi.

Saksa on energiapoliittisesti äärimmäisen vaikeassa tilanteessa. Kansan tahtoa olisi noudatettava, mutta miten. Ydinvoimaa halutaan lyödä lopullisesti päähän, tuulivoimaa ei haluta naapuriin ja hiilen polttamista vastustavat kaikki. Turvaa siinä sitten kohtuuhintainen energiansaanti.