Uutiset

Yhden asian ajajat suosiossa

Valitsisitko sinä yrityksesi päättäviin elimiin henkiöitä, jotka ovat kiinnostuneita vain yhdestä pienestä osasta yrityksesi toimintaa?

Tai valitsisitko sellaisen ihmisen, jolla ei ole alalta kokemusta, mutta joka on esimerkiksi tavattoman hyvä laulamaan tai paininut olympiakisoissa mitaleille?

Tuohon on helppo vastata, että en tietenkään.

Kun kyse on poliittisesta päätöksenteosta, muuttuu ääni kellossa.

Poliittisiin luottamustehtäviin valitaan jatkuvasti ihmisiä, jotka profiloituvat yhden asian tiimoilta. Ja yhä enemmän on niitäkin, jotka eivät ole profiloituneet asiapuolella ollenkaan. On vain hyvä ja kiva julkinen kuva, jota myös hienosti imagoksi sanotaan.

Helppoa on toki väittää, ettei luottamustehtävää Arkadianmäellä tai kunnanvaltuustossa pidä panna yrityksen johtamisen kanssa rinnakkain.

Ehkä ei yksi yhteen. Siitä ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, että molemmissa tarvitaan asiantuntemusta, osaamista päätöksentekokykyä.

Jos kunnanvaltuustossa päätetään satojen miljoonien hankkeista, pitää napinpainajalla olla käsitys siitä, miten päätös vaikuttaa suoraan ja välillisesti, lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä tai mitä päätös merkitsee kuntakokonaisuuden kannalta.

Nämä kokonaisuuden edun perään katsovat ovat yleensä niitä vastuunkantajia. Kun nykytilanteessa kannetaan vastuuta kunnasta kokonaisuutena ja sen taloudesta, joudutaan tekemään lähes järjestään ikäviä päätöksiä.

Yrityselämässä vastuunkantajien raskas työ sentään ymmärretään ja sille osataan antaa arvoa. Poliittisessa päätöksenteossa käy yleensä päinvastoin. Ne, jota kantavat aitoa vastuuta siitä, että hyvinvointipalveluihin riittää rahaa vastakin, saavat niskaansa arvostelujen ryöpyn ja puolittuneet äänimäärät seuraavissa vaaleissa.

Taas ne, jotka valittavat palvelujen likeisyyden puutteesta, laadusta, kyläkoulujen lopettamisesta tai keskittävät kaiken tarmonsa vastuunkantajien tekemisten arvosteluun, tapaavat lisätä suosiotaan.

Esityksiä toki pitää tarkastella kriittisesti ja epäkohtiin kajota. Mutta jos tulot putoavat kymmenisen prosenttia ja menot uhkaavat nousta lähes saman verran, pitäisi jokaisen ymmärtää yhtälön mahdottomuus.

Tältä pohjalta eivät läheskään kaikki kuntapäättäjät asioita tarkastele. Yksi ajaa kuntatyöntekijöiden etua, toinen oman kylänsä asiaa ja kolmas ties mitä.

Hämeenlinnan kunniaksi on sanottava se, etteivät soraäänet ole vaimentaneet järkipuhetta, vaan tiukassa tilanteessa on kyetty nollaamaan menojen kasvu.

Mielenkiintoista vaan on nähdä, miten nämä vastuunkantajat vaaleissa palkitaan. Veikkaanpa, että virta käy valittajien suuntaan.

Demokratia ei palkitse hyvistä päätöksistä, vaan kansaa kosiskelevista puheista.

Yhtään helpompaa ei ole valtakunnan tasolla. Menoja pitäisi karsia mutta kansa vaatii, ettei veroja koroteta, asuntojen korkovähennystä poisteta eikä muitakaan etuuksia heikennetä.

Se puolue, joka sanoo, että näihin vaan on pakkoa kajota, löytää itsensä oppositiosta.

pauli.uusi-kilponen@hameensanomat.fi

Päivän lehti

3.4.2020