Uutiset

Yhden megabitin kokoinen oikeus

Viime viikolla suomalaiset saivat taas hetken paistatella kansainvälisen julkisuuden valokeilassa. Kautta maailman kerrottiin, että laajakaistayhteys internetiin on nyt jokaisen suomalaisen perusoikeus. Suomi on ensimmäinen valtio maailmassa, joka tällaisen oikeuden kansalaisilleen suo.

Viestintäministeri Suvi Linden (kok.) edusti ahkerasti maataan tiedotusvälineissä BBC:stä aina Al-Jazeeraan kertoen, että täällä on tehty hartiavoimin työtä tietoyhteiskunnan rakentamiseksi. Meillä internetiä pidetään osana jokapäiväistä elämää, ei pelkästään viihdevälineenä, Linden korosti.

Yhden megan kokoinen kansalaisoikeus on Suomelle vasta välietappi. Tavoitteena on satakertainen vauhti vuoteen 2015 mennessä.

Lindenin vuoro maailmanluokan julkkiksena kesti yhden päivän. Muutaman päivän kuluttua BBC:n huomio Suomessa kohdistui jo toisaalle, eukonkannon MM-kisoihin.

Suomalaisille oikeus nettiin on hieno asia, ja ainakin hetkeksi se palautti maan tietoyhteiskunnan kehittämisessä maailman kärkeen, joka jo välillä on uhannut karata tavoittamattomiin. Tavoite nettiyhteyden saamiseksi kansalaisten perusoikeudeksi on niin ylevä, että sitä ajaa myös Yhdistyneet Kansakunnat.

Samoihin aikoihin, kun Suvi Linden vastaili maailman medialle, paljon vähemmällä metelillä julkaistiin toinen uutinen, joka muistutti siitä, että Suomi voi olla tietoyhteiskunnan mallimaa ja silti jäädä viestinnän vapaudessa muista jälkeen.

Oikeusministeriölle laadittu selvitys sananvapauden toteutumisesta kertoo, että Suomi on ollut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen hampaissa sananvapauden polkemisen vuoksi useammin kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat. Suomi on saanut langettavan tuomion kaksitoista kertaa, kun Ruotsi on saanut tukistusta vain kahdesti.

Selvityksen laatinut tutkijatohtori Päivi Tiilikka toteaa, että sananvapauden rajoja määriteltäessä tuomioistuimissa samaistutaan helposti uutisoinnin kohteeseen, kun taas yleisön oikeus saada merkittävää tietoa jätetään vähemmälle huomiolle.

Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista olisi saatavissa toisenlaista, tuoreempaa ohjenuoraa, mutta Tiilikan selvityksen mukaan niitä ei meillä hyödynnetä tarpeeksi.

Kaksi uutista, kaksi kuvaa suomalaisesta tietoyhteiskunnasta.

Ne näyttävät, että Suomessa tietoyhteiskunnan rakentaminen nähdään edelleen erityisesti viestintäteknologian kehittämisenä. Viestinnän sisällöt ja vapauden rajat tulevat perässä, eikä niiden laadulla paukutella henkseleitä maailmalla.

Osasyynä on tietenkin Nokian nousu viestintäteknologian huippuyhtiöksi, mikä antaa maailmalla mukavasti kaikupohjaa, kun virallinen Suomi ylpeänä esittelee viestintähankkeitaan. Näin tietoyhteiskunnan kehittymistä on meillä totuttu mittaamaan megabitteinä.

Lauri Viitaa mukaellen voisi kysyä: Ai että kaikilla on yhden megan viestiyhteys? Entä onko heillä mitään asiaa?

Päivän lehti

6.4.2020