Uutiset

Yhdysvaltain ja Kiinan konfliktissa on kyse paljon tulleja laajemmasta ongelmasta - kauppasodasta ei näy nopeaa ulospääsyä

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasuhteet ovat jumahtaneet pahaan umpisolmuun sen jälkeen kun presidentti Donald Trump mätkäisi syyskuun lopulla uuden tullikierroksen kiinalaistuotteita vastaan.

Trump käy tullitaistoaan monella rintamalla, myös Euroopassa, mutta Yhdysvaltain ja Kiinan kiistan mittasuhteet ovat omaa luokkaansa. Trump on asettanut tullit kiinalaistuotteille, joiden tuonnin arvo on jo 250 miljardia dollaria eli noin puolet kaikesta Yhdysvaltain Kiinan-tuonnista. Lisäksi Trump on uhannut, että tuontitullit voidaan asettaa koskemaan kaikkia kiinalaistuotteita.

Kiina on pyrkinyt vastaamaan samalla mitalla, mutta koska maa vie Yhdysvaltoihin huomattavasti enemmän kuin tuo, Kiina joutuu miettimään tulleille myös muita vastatoimia.

Yhdysvaltain ja Kiinan kohdalla voidaan puhua jo täysimittaisesta kauppasodasta. Termille ei ole ekonomistien kesken yksiselitteistä määritelmää, mutta toimien mittaluokka ja voimistuva vastatoimien kierre eivät jätä konfliktin luonnetta arvailujen varaan.

– Kyse on paljon laajemmasta kiistasta kuin pelkistä tulleista, tähdentää Capital Economicsin Kiina-ekonomisti Julian Evans-Pritchard puhelimitse Singaporesta.

– Suurin ongelma on se, että Yhdysvallat ja ylipäätään kehittyneet maat kohtaavat Kiinan kansainvälisessä kaupassa sillä oletuksella, että Kiina vapauttaa talouttaan ajan kanssa. Mutta me emme ole nähneet valtion roolin merkittävää vähenemistä Kiinan taloudessa.

Se voi Evans-Pritchardin mukaan aiheuttaa kitkaa, koska nyt Kiinan talous on paljon isompi kuin vuosikymmen tai kaksi sitten ja sillä on paljon enemmän vaikutusta muuhun maailmaan.

Yhdysvaltalaiset yritykset ovat eurooppalaisten tavoin käärmeissään siitä, että kiinalaiset eivät pelaa maailmankaupassa samoilla pelisäännöillä.

– Esimerkiksi kiinalaiset teräksen tuottajat eivät maksa todellista markkinahintaa rahoituksestaan tai vaikkapa sähköstään, jota ne käyttävät. Kiinassa on kaikenlaista suoraa ja epäsuoraa valtion tukea isolle osalle maan teollisuussektorista.



Karvat pystyssä monella taholla



Myös Nordean kansainvälisen talouden ekonomisti Tuuli Koivu arvioi, että Trump ei ole lähtenyt sotajalalle syyttä: tullitaistelu osuu lännen ja Kiinan taloussuhteiden pitkään hiertäneeseen ongelmakohtaan. Siksi konfliktiin ei ole nopeaa ratkaisua.

– Tässä käydään ideologioiden tai talousmallien välillä aikamoista taistelua. Yhdysvalloissa ihmiset, jotka ajattelevat maan asemaa strategisesti pidemmälle tulevaisuuteen, tuntuvat heränneen siihen, että Kiina oikeasti tavoittelee johtavan valtion asemaa tulevina vuosikymmeninä ja talousmielessä se saattaa olla maailman suurin talous ehkä jo 15 vuoden päästä.

Koivun mukaan Kiinan nousu nostaa Yhdysvalloissa karvoja pystyyn monella taholla. Poliittisen ja strategisen huolen lisäksi Kiinan kovisteluun ajaa myös Trumpin äänestäjiltä tuleva paine.

Arvioiden mukaan Yhdysvaltain teollisuuden työntekijän tulokertymä on jäänyt 2000-luvulla noin viidenneksen pienemmäksi kuin saman verrattain matalan koulutustason työntekijällä, joka ei ole kohdannut vastaavaa kilpailua Kiinasta.

– Se on tietenkin yksi perusteluista, miksi Trumpin äänestäjillä on niin vankka vakaumus ja tahto luopua tietyiltä osin vapaakaupasta ja vaatia Kiinalta toimia, Koivu sanoo.

Elinkeinoelämän puolella osa yrityksistä hyötyy Koivun mukaan siitä, miten Kiinan kanssa on tähän asti toimittu. Yhä useammat yritykset ovat kuitenkin havainneet, että kiinalaiset kilpailijat valtaavat nopeasti maailmanmarkkinoita ja he toimivat valtion ohjauksen ja tuen turvin aivan eri säännöillä.



Kiinalla enemmän hävittävää



Onko Kiina sitten valmis avaamaan markkinoitaan Yhdysvaltain ja myös Euroopan haluamalla tavalla?

– Yhdysvallat haluaa, että Kiina muuttaa kurssiaan teollisuuspolitiikassaan, mikä on aika kova pyyntö. Ei ole merkkejä siitä, että Kiina olisi myöntymässä näin suureen pyyntöön, Evans-Pritchard sanoo.

Myös Nordean Koivu epäilee, että Kiina olisi valmis isoihin muutoksiin.

– Mutta en ole heittänyt kirvestä kaivoon. Mielestäni on vielä liian aikaista ajatella, että Kiina ei tästä poterostaan mihinkään liikkuisi.

Kiinalla on joka tapauksessa lähivuosina edessään isoja haasteita, sillä 2020-luvulla maan talouskasvu tulee olemaan paljon hankalampaa. Väestö vanhenee ja teknologinen kehitys on hitaampaa kuin aiempi malli, jossa käytäntöjä on omaksuttu muualta.

– Jotta Kiina tekee ison harppauksen maailman johtavaksi taloudeksi, heidän täytyy pystyä yhä enemmän innovoimaan, Koivu huomauttaa.

Ekonomistien mukaan Kiinalla on kiistassa enemmän hävittävää, sillä maa on edelleen riippuvaisempi länsimaisista talouksista kuin päinvastoin.

Evans-Pritchard huomauttaa, että Kiinalla on syynsä sille, miksi he ovat niin innokkaita puhumaan vapaakaupan ja monenkeskisen kauppajärjestelmän puolesta.

– Vaikka Kiinan talous on vähemmän riippuvainen viennistä kuin ennen, vientisektori on heille edelleen keskeisessä roolissa, kun he tavoittelevat korkeaa tulotasoa.

Evans-Pritchardin mukaan konflikti on niin syvä, että helppoa saati nopeaa ulospääsyä on turha odottaa.

– Ehkä jossain kohtaa näemme jonkinlaisen sopimuksen, mutta sen perusteella millaisia kommentteja Valkoisesta talosta tulee tällä hetkellä, se ei ole nyt pöydällä. He ajattelevat, että on liian aikaista siihen.

Asiasanat