Uutiset

Yhteiskoulun lukion siirtoaikeista kaivataan tietoa

Kysymyksiä opetustoimenjohtaja Kirsti Mäensivulle ja kouluverkkoselvityksen tekijöille:

Hämeenlinnan kouluverkkoselvitys valmistui äskettäin, ja se esiteltiin koulutus- ja kulttuurilautakunnalle viikko sitten.

Ensi maanantaina 26. syyskuuta lautakunnan kokouksessa on käsiteltävänä opetustoimenjohtaja Kirsti Mäensivun esitys Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukion siirtämisestä Lyseon lukion tiloihin.

Hämeenlinnan Yhteiskoulun opettajakuntaa ei ole kuultu asiassa. Haluamme esittää opetustoimenjohtaja Kirsti Mäensivulle ja muille asiaa valmistaneille virkamiehille useita kysymyksiä, joihin haluamme vastaukset tässä lehdessä julkisesti, jotta kaikki, joita asia koskee, saisivat riittävästi tietoa asiasta.

Tällä hetkellä opiskelijoille, vanhemmille ja opettajille ei ole annettu tarpeeksi tietoa näistä suunnitelmista. Asiasta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa kysymyksiä esitettiin, mutta asiallisia, faktapohjaisia vastauksia ei saatu.

Mikäli opetustoimenjohtajan esitys toteutuisi, millä tavalla opetustilat tulevat riittämään kahden lukion tarpeisiin? Lukion ryhmäkoot ovat selvästi perusasteen vastaavia suurempia, monet opetusryhmistä 35 – 40 oppilasta. Jos Lyseon yläkoulu siirtyisi keskuskoululle, vapautuvat tilat olisivat riittämättömiä lukioiden tarpeisiin.

Miten Keskuskoulun tilat riittävät ja sopivat Lyseon yläkoulun tarpeisiin? Miten HYK:n lukion remontin aikana evakossa keskuskoululla havaitut kosteusvauriot ja hajuhaitat (hometta?) on korjattu tai ilmastointi järjestetty? Miten erittäin huonossa kunnossa oleva koulurakennus soveltuu kenenkään käyttöön ilman mittavaa remonttia?

Mihin pyritään isolla perusasteen yläkoululla?

Kouluverkkosuunnitelmaa on perusteltu säästöillä. Onko otettu huomioon, että tehdyt suunnitelmat vaativat toteutuakseen suuria remontteja paitsi keskuskoulussa myös Hätilän koulussa? Siellä suurelle yläkoululle eivät riittäisi mm. liikuntatilat, kotitalousluokat, erityisopetuksen tilat, musiikkiluokat, kuvataiteen opetustilat, teknisen työn ja tekstiilityön tilat tai fysiikan ja kemian tilat.

Joutuvatko nuoremmat oppilaat kulkemaan muiden koulujen tiloihin, kun taito- ja taideaineiden tiloja ei ole tarpeeksi? HYK:n tiloissa ei myöskään ole niin suurta juhlasalia, johon suuryläkoulun oppilaat mahtuisivat samalla kertaa.

Hätilänmäellä on jo tällä hetkellä toimiva koulukampus, joka käsittää luokat 1 – 9 perusasteelta ja lukion. Miksi se halutaan hajottaa?

Yhteisölle on muodostunut jo paljon perinteitä ja käytäntöjä, kuten HYK:n teatteri, yläkoulun ja lukion yhteiset liikuntapäivät, joissa vastuun kantajina ovat koulun vanhimmat opiskelijat, yhteiset juhlat ja tapahtumat. Yläkoululla ja lukiolla on tällä hetkellä myös yhteinen, hyvin hoidettu kirjasto.

Eri koulutasojen opettajien välinen yhteistoiminta auttaa opiskelijan siirtymistä koulutasolta toiselle. Tämäntyyppisen koulukampuksen suurimpia etuja on vanhempien opiskelijoiden antama roolimalli nuoremmille sekä koulun kulttuurin ja perinteiden elävänä säilyttäminen.

Onko olemassa selkeitä, ammattitaitoisia laskelmia, kuinka paljon kouluverkkosuunnitelma todellisuudessa säästää?

Siirron perusteluksi on annettu mm. profiloitumista ja lukioiden välisen kilpailun vähentämistä. Lukion painotuksella toimenpidettä ei voi selittää, koska sen osuus lukion budjetista on vain 0,76 %. Miksi lukioiden profiloitumista halutaan korostaa? Onko tulossa lisäresurssia? Muutoin profiileilla ei ole opetuksen laatua nostavaa merkitystä.

Mistä johtuu kova vauhti? Kouluverkkoselvityksen käsittelyn ja päätöksenteon välissä on aikaa vain kaksi viikkoa. Olisiko oikea aika pohtia HYK:in lukion kohtaloa vasta vuonna 2012, kun oppilasmäärät mahdollisesti pienenevät?

Eikö tämä koko suunnitelma ole vain siloteltu versio HYK:n lopettamisesta ja siirtymisestä kahteen lukioon?

Miksi koulutoimessa tehokkuus ja arvot määritellään aina vain rahassa?

Hämeenlinnan Yhteiskoulun

lukion opettajakunta