Kolumnit Uutiset

Yhteisöveron alennus ei tee autuaaksi

Suomea ei nosteta suosta yhteisöveron rajulla alennuksella. Tällaista ajatusta eivät tue mitkään tutkimukset tai käytännön esimerkit.

Avainkysymys on se, onko meillä tuotteita, joita markkinoilla halutaan ja ovatko hinta ja laatu kohdallaan.

Nämä tosiasiat eivät kuitenkaan painaneet Elinkeinoelämän keskusliitossa. EK esitti tiistaina, että yhteisövero alennettaisiin 15 prosenttiin eli peräti 9,5 prosenttiyksiköllä nykyisestä.

Rahassa tämä tietäisi lähes kahden miljardin euron verotulojen menetystä. Menetys ei toki olisi näin suuri, koska veronalennuksella olisi myös myönteisiä seurauksia ainakin lyhytaikaisesti.

Veronalennus voisi houkutella maahan tuotannollisia investointeja. Toisessa vaakakupissa on sitten veronalennuskilpailun kiihtyminen. Kun keskeiset kilpailijamaat alentaisivat Suomen vanavedessä yhteisöveroaan, katoaisi kilpailuetumme saman tien.

Kestävä kilpailuetu voidaan rakentaa vain osaamisen, innovaatioiden, vakaan toimintaympäristön ja tuottavuuden jatkuvan kehittämisen varaan.

Irlanti on yksi esimerkki siitä, ettei OECD-maiden alhaisin yhteisövero (12 prosenttia) tee autuaaksi. Irlanti on joutunut EKP:n holhoukseen rajun velkaantumisen ja suurten julkisen talouden vajeiden takia.

Suomen yhteisöverotus on OECD-maiden keskitasoa. 15 prosentin yhteisöverolla Suomi kuuluisi samaan kastiin Baltian maiden ja Venäjän kanssa. Hyvin menestyvän Saksan yhteisöveroprosentti on lähes 30 ja Yhdysvaltojen vielä lähes kymmenen prosenttiyksikköä tätäkin korkeampi.

Silti teolliset investoinnit molemmissa maissa ovat elpymässä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti alkuviikosta puolueen entiselle elinkeinoministerille, nykyiselle EK:n toimitusjohtajalle Jyri Häkämiehelle, ettei veronalennusehdotus käy heille.

Ilmoitus ei kuitenkaan merkitse nykyiseen yhteisöveroprosenttiin hirttäytymistä. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on puhunut nollasummapelistä. Eli jos joitain veroja lasketaan, pitää jostain leikata tai nostaa muita veroja.

Hallituksessa myös demarit ovat väläyttäneet veron alentamista.

Eilen rintamaan liittyi SAK:n pääekonomisti Olli Koski. Hän ehdotti yhteisöveron alentamista Ruotsin tasolle, 22 prosenttiin. Puolen miljardin euron verolovi kompensoitaisiin yritystukia leikkaamalla.

Hallitus julkistaa ensi viikolla hallitusohjelman puolivälitarkistuksen tulokset. Maaliskuussa taas alkaa kehysriihi, jossa on viimein lyötävä verolinjaukset lukkoon.

Armonaika käy vähiin myös eläkkeelle lähdön alarajan nostamisessa. Työmarkkinajärjestöt eivät sitä kyenneet ratkaisemaan. Nyt on hallituksen vuoro. Jos ei nosto onnistu, joudutaan leikkaamaan lisää ja korottamaan veroja.

Päivän lehti

2.4.2020