Uutiset

Yhteistyötä rajojen yli jo pian 20 vuotta

Bergan varuskunnassa Tukholman saaristossa valmistaudutaan kesällä järjestettävään kansainväliseen Baltops-sotaharjoitukseen.

Rannikkojääkäreitä vastaavan amfibiorykmentin komentaja, eversti Peder Ohlsson ja Uudenmaan prikaatin komentaja, kommodori Kjell Törner suunnittelevat suomalaisruotsalaisen taisteluosaston osallistumista harjoitukseen alankomaalaisella aluksella.

Bergan amfibiorykmentti on tehnyt yhteistyötä Uudenmaan prikaatin kanssa jo lähes 20 vuoden ajan. Yhteistyö on kehittynyt osaksi joukko-osastojen päivittäistä arkea.

– Yhteistyö ei kuitenkaan etene itsestään, Ohlsson huomauttaa.

Törner vertaa suhdetta avioliittoon.

– Sen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä.

Bergan ja Dragsvikin pitkän liiton salaisuus ollut paitsi maiden kulttuurillinen ja historiallinen läheisyys, myös yhteinen kieli. Uudenmaan prikaati on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto.

YHTEISTYÖN päämääränä on ollut lisätä puolustuksen tehokkuutta voimat yhdistämällä. Ruotsissa tehokkuuden kehittäminen on tarpeeseen, sillä maan puolustusta on leikattu viime vuosikymmeninä rajusti.

Vuonna 2013 Ruotsin puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson totesi Ruotsin kykenevän puolustautumaan ilman ulkopuolista apua viikon ajan, jos sitä vastaan hyökätään sotilaallisesti.

Ruotsin muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne on käynnistänyt keskustelun asevelvollisuuden palauttamisesta.

Dagens Nyheter -lehden joulukuussa teettämän mielipidemittauksen mukaan 70 prosenttia ruotsalaisista kannatti järjestelmän palauttamista jossain muodossa.

Mittauksessa kysyttiin myös ihmisten uskoa Ruotsin puolustuskykyyn. 58 prosentilla oli pieni tai hyvin pieni luottamus puolustusvoimiin. Vastanneista 16 prosentin luottamus oli suuri tai melko suuri.

KAPTEENI Marcus Appelgren ei Ruotsin puolustuskykyä epäile. Hän toimii päällikkönä yhdessä Bergan kuudesta amfibiokomp-paniasta. Hänen alaisensa ovat osa-aikaisia sotilaita, mikä on Ruotsin puolustusvoimissa uusi henkilöstökategoria.

Appelgrenin mukaan ammattisotilaiden kanssa toiminnan täytyy olla paremmin suunniteltua, koska aikaa on vähemmän kuin varusmiesten kanssa. Myös sotilaiden siviilielämä saattaa toisinaan aiheuttaa esteitä.

– Toisaalta sotilaat ovat nyt vanhempia ja heidän kokemuspiirinsä on laajempi. Monilla on jo jokin ammatti. He ovat myös motivoituneempia kuin varusmiehet.

YKSI RUOTSIN puolustusvoimien ongelmista on henkilökunnan rekrytointi. Ruotsin radio uutisoi marraskuussa, että suurin osa maan joukko-osastoista kärsii henkilökuntapulasta. Enimmillään vakansseista oli täyttämättä neljännes.

Amfibiorykmentissä ongelmaa ei ole ollut. Joukko-osasto oli jo varusmiesjärjestelmän aikana haluttu palveluspaikka, Appelgren sanoo.