Uutiset

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä on maailman merkittävin tehtävä

Tilanne pahenee dramaattisesti, jos fossiilisten polttoaineiden tuotantoa ei vähennetä vuositasolla kuuden prosentin verran 2030 mennessä. Nyt olemme kahden prosentin vuotuisen kasvun vauhdissa. Pääsihteeri on kirjoittanut puheenvuoronsa julkaistavaksi kussakin YK:n jäsenvaltiossa. Suomessa julkaisija on Lännen Media
Poika seisoo muurin vieressä tulvivalla tiellä Indonesian Jakartassa tammikuussa 2020. Yhdistyneillä kansakunnilla on pääsihteerin mukaan ensi vuonna lukuisia mahdollisuuksia puuttua planeettaamme uhkaaviin hätätiloihin luonnon monimuotoisuutta, valtameriä, liikennettä, energiaa, kaupunkeja ja ruokajärjestelmiä käsittelevien toimien avulla. Kuva: MAST IRHAM
Poika seisoo muurin vieressä tulvivalla tiellä Indonesian Jakartassa tammikuussa 2020. Yhdistyneillä kansakunnilla on pääsihteerin mukaan ensi vuonna lukuisia mahdollisuuksia puuttua planeettaamme uhkaaviin hätätiloihin luonnon monimuotoisuutta, valtameriä, liikennettä, energiaa, kaupunkeja ja ruokajärjestelmiä käsittelevien toimien avulla. Kuva: MAST IRHAM

On kulunut viisi vuotta Pariisin ilmastosopimuksen solmimisesta. Kuluneina vuosina on otettu lupaavia edistysaskeleita kohti hiilineutraaliutta. Ensi kuuhun mennessä maat, jotka edustavat yli 65 prosenttia haitallisista kasvihuonepäästöistä ja yli 70 prosenttia maailmantaloudesta, sitoutuvat saavuttamaan nollapäästöt vuosisadan puoliväliin mennessä.

Voidaan sanoa, että tilanne on monilta osin pahenemassa. Covid-19-pandemia on väliaikaisesti vähentänyt päästöjen määrää, mutta päästöt ovat jälleen nousussa. Kulunut vuosikymmen on ollut mittaushistorian lämpimin. Arktinen merijää oli lokakuussa mitattuna sulanut ennätyksellisen pieneksi. Lisäksi tulipalot, tulvat, kuivuus ja myrskyt ovat yhä yleisempiä. Luonnon monimuotoisuus on romahtamassa, aavikot leviävät, valtameret lämpenevät ja täyttyvät samalla muovijätteestä.

Jos emme vähennä fossiilisten polttoaineiden tuotantoa vuositasolla kuuden prosentin verran vuoteen 2030 mennessä, tilanne pahenee merkittävästi. Tällä hetkellä olemme kahden prosentin vuotuisen kasvun tahdissa.

Pandemiasta elpyminen on meille myös mahdollisuus vaikuttaa ympäristöömme, toimia ilmastonmuutosta vastaan, toteuttaa kestävän talouden periaatteita ja määritellä tulevaisuutemme uudelleen.

Fossiilisten polttoaineiden rahoittaminen lopetettava

Meillä on montatehtävää. Ensinnäkin meidän on aikaansaatava maailmanlaajuinen koalitio, joka toimii sen eteen, että saavutamme hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Euroopan Unioni, Iso-Britannia, Japani, Etelä-Korea ja yli 110 maata ovat sitoutuneet tähän tavoitteeseen, myös tuleva Yhdysvaltain hallinto. Kiina puolestaan on luvannut saavuttaa tavoitteen vuoteen 2060 mennessä.

Jokaisen valtion, kaupungin, rahoituslaitoksen ja yrityksen tulisi sitoutua tavoitteeseen nollapäästöistä. Tulee toimia nyt, jotta pääsemme oikeille raiteille tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä tarkoittaa maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Ennen ensi vuoden marraskuussa pidettävää YK:n ilmastokokousta hallitusten tulee suhtautua yhä kunnianhimoisemmin Pariisin sopimuksen velvoitteisiin ja toteuttaa tavoitteiden mukaisia kansallisia toimeenpanoja. Pariisin sopimuksen 4.2 artikla edellyttää, että jokainen sopimuksen osapuolena oleva maa valmistelee oman kansallisesti määritellyn panoksensa (Nationally Determined Contribution, NDC).

Teknologia on puolellamme. Nykyisten hiilivoimaloiden kustannukset ovat suurempia uusiutuvien energianlähteiden tuotantomuotoihin verrattuna.

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan työpaikkoja tulee väistämättä häviämään prosessissa kohti kestävyyttä, mutta samalla puhtaaseen energiaan siirtyminen luo 18 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Meidän tulee kuitenkin tukea työntekijöitä siten, että he pääsevät sosiaaliturvan, uudelleenkoulutuksen ja ammattitaidon pariin, jotta siirtymä on kokonaisuudessaan onnistunut.

Meidän on sovitettava rahoitus maailmanlaajuisesti vastaamaan Pariisin ilmastosopimusta ja kestävän kehityksen tavoitteita.

Fossiilisten polttoaineiden tukeminen ja rahoittaminen tulee lopettaa. Lisäksi tulee lopettaa uusien hiilivoimaloiden rakentaminen ja toteuttaa kasvihuonepäästöihin kohdentuva verotus siten, että verotaakkaa siirretään veronmaksajilta saastuttajille. Myös pankkien on sovitettava luotonantonsa nollapäästötavoitteen mukaiseksi.

Yksi parhaimmista liittolaisistamme on itse luonto

Meidän tulee auttaa heitä, jotka eniten kärsivät ilmastonmuutoksen vakavista seurauksista. Myös sopeutuminen on keskiössä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteena on pienentää haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Vain 20 prosenttia ilmastorahoituksesta kohdentuu sopeutumiseen. Keskeinen pyrkimys on vähentää katastrofin riskiä. Jokainen sopeutumistoimenpiteisiin investoitu dollari tuottaisi lähes neljän dollarin verran hyötyarvoa. Sopeutuminen ja sietokyky ovat erityisen keskeisiä silloin, kun kyseessä on pienet saarivaltiot, joille ilmastonmuutos tuottaa olemassaolon uhan.

Yksi parhaimmista liittolaisistamme on itse luonto. Luontoa mukailevien ratkaisujen kautta voimme saada aikaan yhden kolmanneksen päästöjen nettovähennyksestä.

Yhä enemmissä määrin tulee myös mahdollistaa naisten pääsy päätöksenteon äärelle pohdittaessa strategioita ympäristön suojelemiseksi ja vihreään talouteen siirtymiseksi.

Covid-19 ja ilmastokriisi ovat saattaneet meidät käännekohtaan. Emme voi enää jatkaa samalla epätasa-arvoisuuden tiellä, vaan meidän tulee saavuttaa turvallisempi ja kestävämpi tie. Pandemiasta elpyminen ja ilmastotoimet ovat osa samaa kokonaisuutta, kolikon kaksi puolta.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin tekstin on suomentanut Saara Hietamäki.