Uutiset

YK:n yleiskokouksen yhdeksi pääteemaksi ennakoidaan ilmastonmuutosta, mutta kansainväliset konfliktit saattavat viedä huomion

YK:n yleiskokousta on kritisoitu Mika Aaltolan mukaan siitä, että se on keskustelukerho, josta ei saada ratkaisuja kansainvälisiin ongelmiin. Hän näkee kokouksella muutakin arvoa kuin vain ongelmien ratkaisun.
Maaliskuussa YK:n päämajassa New Yorkissa pidetyssä kokouksessa käsiteltiin ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä. Tällä viikolla samassa paikassa pidetään YK:n 74. yleiskokous. Kuva: NOEMI BRUZAK
Maaliskuussa YK:n päämajassa New Yorkissa pidetyssä kokouksessa käsiteltiin ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä. Tällä viikolla samassa paikassa pidetään YK:n 74. yleiskokous. Kuva: NOEMI BRUZAK

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) 74. yleiskokous pidetään tällä viikolla New Yorkissa. Kokouksen tarkoituksena on koota kaikki YK:n jäsenvaltiot yhteen kerran vuodessa keskustelemaan globaaleista ajankohtaisista kysymyksistä.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kuvaa yleiskokousta foorumiksi, jossa luodaan globaalia agendaa tulevalle vuodelle. Hän ei osaa täysin ennakoida, mikä teema nousee tämän vuoden kokouksessa keskiöön, koska valtiot pyrkivät nostamaan esille itselle tärkeitä teemoja.

– Kokous on monipuolinen eri kysymysten ampiaispesä, Aaltola sanoo.

Aaltolan mukaan on hyvin mahdollista, että kansainväliset kriisit ja konfliktit kaappaavat kokouksessa näkyvyyttä, koska paikalla on samaan aikaan paljon valtioiden johtajia. Konfliktien lisäksi kokouksessa keskustellaan muun muassa YK:n keskeisistä päämääristä, kuten ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta, köyhyyden poistamisesta ja terveydenhuoltoon liittyvistä kysymyksistä.

Globaali demokratia

Varsinaisia ratkaisuja maailmanpolitiikan kuumiin kysymyksiin kokouksesta on turha odottaa.

Kansainvälisten konfliktien ratkaiseminen kuuluukin Aaltolan mukaan enemmän YK:n turvallisuusneuvoston tehtäviin kuin yleiskokouksen asialistalle. Yleiskokous eroa turvallisuusneuvostosta myös siinä mielessä, että yleiskokouksessa jäsenvaltiot ovat tasapuolisemmassa asemassa.

– Yleiskokous on enemmän globaali demokratia, jossa kaikilla on yksi ääni, eikä kenelläkään ole veto-oikeutta.

Aaltolan mielestä yleiskokouksen yhtenä tärkeänä tehtävänä on pitää globaaleja ongelmia ja kysymyksiä esillä.

– Toiveena on, että vähittäinen muutos säilyttää momentuminsa oli kyse sitten köyhyyden poistamisesta tai ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta.

Keskusteluyhteys Saudi-Arabian ja Iranin välille?

YK:n yleiskokouksessa keskeisessä osassa ovat Aaltolan mukaan valtiojohtajien kahdenkeskiset tapaamiset. Näissä epävirallisissa keskusteluissa erilaiset kysymykset ja konfliktit saattavat nytkähdellä eteenpäin.

Ennen kokousta huhuttiin jopa Donald Trumpin ja Iranin presidentin Hasan Ruhanin tapaamisesta. Näillä näkyminen se ei kuitenkaan toteudu. Tapaaminen olisi tarjonnut muun muassa mahdollisuuden liennyttää Yhdysvaltojen ja Iranin kiristyneitä välejä.

Kokous tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden hakea helpotusta Lähi-idän herkkään tilanteeseen, koska paikalla on paljon Persianlahden maita ja Iranista yleiskokoukseen on tulossa Aaltolan mukaan ”suhteellisen korkea-arvoinen delegaatio”. Hän toivookin, että kokouksessa saataisiin erityisesti Saudi-Arabian ja Iranin välille jonkinlainen keskusteluyhteys.

Maiden välit ovat kiristyneet viime viikkona entisestään, koska Saudi-Arabia syyttää Irania öljyntuotantolaitoksiinsa tehdyistä iskuista.

– Jos nämä keskustelut toteutuvat, ne tapahtuvat kulisseissa, eivätkä itse kokouksessa, Aaltola sanoo.

Iranin presidentti Ruhani ilmoitti BBC:n mukaan sunnuntaina, että maa aikoo esittää YK:ssa aloitteen rauhan saamiseksi Persianlahdelle.

Ohjelmajohtaja myös korostaa, että maiden huonot välit uhkaavat maailman talouden kannalta keskeisen kauppaväylän Hormuzin salmen turvallisuutta.

Ilmastonmuutos voi nousta keskeiseksi teemaksi

Yleiskokouksen yhdeksi keskeiseksi teemaksi voi nousta Aaltolan mukaan ilmastonmuutoksen vastainen taistelu.

– Moni valtiojohtaja tulee varmaan korostamaan omia sitoumuksiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sitä, mitä heidän maassaan on saatu aikaan. Sitä kautta tämän hetkinen ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu tulee näkymään ja samalla saadaan väliaikatietoa, missä tällä hetkellä mennään.

Yleiskokous ei ole kuitenkaan ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta ratkaiseva kokous.

Ilmastoteemaa on nostanut esille ennen kokousta perjantaina eri puolilla maailmaa alkaneet ilmastomielenosoitukset sekä ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin matka purjelaivalla Britanniasta New Yorkiin. Aaltola kertoo, että Thunbergin matka on noteerattu näkyvästi sekä Yhdysvaltojen että Euroopan medioissa, mikä saattaa nostaa ilmastoteemaa yleiskokouksen agendalla.

Kokousta kritisoitu keskustelukerhoksi

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu yleiskokouksen ensimmäiselle viikolle. Hän pitää Suomen kansallisen puheenvuoron kokouksessa tiistaina 24. syyskuuta. Matkansa aikana Niinistö tapaa muun muassa YK:n pääsihteerin António Guterresin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin.

YK:n yleiskokousta on joskus kritisoitu Aaltolan mukaan siitä, että se on keskustelukerho, joka ei tarjoa ratkaisuja kansainvälisiin ongelmiin. Hän ei allekirjoita väitettä.

– Näen, että tässä ajassa, jossa suurvallat nousevat, on tärkeää, että maailmassa on monenkeskisiä foorumeja, vaikkei niissä ratkottaisi ongelmia tässä ja nyt. Se on lupaus paremmasta.

YK:n yleiskokous

YK:n yleiskokouksen tehtävänä on keskustella ja tehdä suosituksia kaikista YK:n peruskirjaan kuuluvista kysymyksistä ja rauhaan sekä turvallisuuteen liittyvistä ongelmista.

Järjestetään aina New Yorkissa.

Kaikki jäsenvaltiot ovat edustettuina kokouksessa, ja jokaisella on yksi ääni.

Yleiskokouksen päätökset ja päätöslauselmat ovat suosituksia, jotka eivät sido oikeudellisesti jäsenmaita.

Päätöslauselmilla on kuitenkin poliittista merkitystä, ja ne vaikuttavat jäsenmaiden politiikkaan.

Tärkeät päätökset vaativat yleiskokouksen täysistunnossa kahden kolmasosan enemmistön äänestykseen osallistuneista. Muissa kysymyksissä riittää yksinkertainen enemmistö.

Valitsee YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvat jäsenmaat.

Käsittelee ja hyväksyy YK:n talousarvion kerran kahdessa vuodessa ja päättää kunkin maan jäsenmaksun suuruuden.