Uutiset

Yksi ääni on demokratian perusta

Seuraavan
arvion voi lukea sanomalehdistä, samaa toistetaan vuodesta toiseen myös kansalaisten keskusteluissa:

– En aio äänestää missään vaaleissa, koska yhdellä äänellä ei ole mitään merkitystä.

Koska äänestäminen perustuu kansanvallassa vapaaehtoisuuteen, on tämänkin väitteen esittämiselle tilaa. Siitä ei pääse kuitenkaan mihinkään, että arvio perustuu täysin kieroutuneeseen kuvaan läntisestä demokratiasta.

Vastakysymyksenä kaiketi tulisi perätä, kuinka monta ääntä vaalit kaukaa kiertävällä pitäisi sitten olla, jotta äänestäminen tuntuisi järkevältä.

Aidon kansanvallan kivijalka on vallan jakaminen vaaleissa tasan kaikkien äänioikeuden ehdot täyttävien kesken. Äärimmäisen köyhällä on yksi ääni aivan kuten suunnattoman rikkaallakin.

On nurinkurista, että äänioikeutettu halveksii – näin sen voi tulkita – omaa ja samalla myös muiden yhden äänen omistajien vaikutusmahdollisuuksia.

Vilkaisu historiaan ja ympäröivään maailmaan saattaisi herätellä äänestämisen vähättelijöitä. Ei tarvitse mennä kauan taaksepäin kun vastaan tulee Suomi, jossa kaikille ei ollut äänioikeutta ja yhden äänen systeemiä pidettiin kummallisena.

Kansanvalta ei voi maapallolla hyvin: oikeus äänestää on suomalaisille – ja toki monen muunkin valtion kansalaisille – itsestään selvyys, monissa valtioissa se on hädin tuskin orastava kaukainen haave.

Miksi näin on? Yksinkertaisesti siksi, että harvainvaltaa kannattavien mielestä yhdellä äänellä on aivan liian paljon valtaa ja tästä syystä kansan kuuleminen vaaleilla on estettävä.

Tästä tosiasiasta huolimatta myös suomalaiset vähättelevät äänestämistä!

Ennusteiden valossa näiden eduskuntavaalien äänestysprosentti on nousemassa, ehkä jopa 73 prosenttiin. Odotettavissa on joka tapauksessa useamman prosenttiyksikön vaali-innon kiihtyminen vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna.

Laskevan äänestysinnon aikana politiikan asiantuntijat olivat koko tavalla yksimielisiä kehityksen keskeisestä syystä: politiikan arvostus on kansan silmissä laskussa ja siksi äänestäminen ei kiinnosta.

Jos tulkinta pitää paikkansa, politiikan arvostuksen pitäisi tällä hetkellä olla Suomessa siis nousussa!

Tästä ei sentään ole kysymys. Äänestämiseen innostaa perussuomalaisten raju nousu, mikä on saanut puoluekenttään huomattavan runsaasti liikettä, lisää sähköä.

Jos äänestäjä ei tue perussuomalaisia, hän vastustaa puoluetta! Tämä on näiden vaalien perusvirityksiä.

Hyvällä tahdollakaan ei äänestäjien otetta politiikasta voi kehua erityisen vahvaksi. Vaalien vaihtoehtojen aito kartoittaminen vaatii kansalaisilta aikaa ja vaivaa.

Valta on silti äänestävillä. Äänestämättä jättävien oikeus arvostella yhteisten asioiden hoitoa on arveluttavalla pohjalla.