Uutiset

Yksi tekijä ei vaaleja ratkaissut

Vaalituloksen
ratkettua ja juhlinnan päätyttyä alkoi keskustelu presidentinvaalin tuloksesta. Miksi Niinistö voitti tai miksi Haavisto hävisi, siinä päällimmäinen pohdinnan aihe. Myös varsin alhainen äänestysprosentti mietityttää politiikan asiantuntijoita.

Pelin avasi räväkästi Ylen vaaliasiantuntija, ex-päätoimittaja Risto Uimonen. Hänen mielestään vaalituloksen ratkaisi ennen muuta Haaviston homoseksuaalisuus ja haittaa oli myös siitä, että hän on eronnut kirkosta ja suorittanut siviilipalveluksen.

Sunnuntain vaali-ilta oli suoranaista kilpalaulantaa suvaitsevaisuudella. Sekä Niinistön että Haaviston kannattajat iloitsivat suvaitsevaisuuden noususta. Uimonen kääntää kupin nurin, sillä hän asiallisesti väittää, että suvaitsemattomat suomalaiset eivät halua homoseksuaalia presidentiksi.

Vaali ja kansan tahto ovat niin monimutkaisia ja -säikeisiä asioita, että mutkien oikomista sietää varoa. Jos vaalitulokseen halutaan hakea yhtä yksinkertaista selitystä, sellaiseksi kelpaa vain tämä: Niinistö keräsi ääniä enemmän kuin Haavisto.

Presidentinvaali on henkilövaali kuten väsymykseen asti toistettu hokema korostaa. Rajat tällekin näkökulmalle tulee kuitenkin vetää! Jos näin ei tehdä, päädytään tilanteeseen, jossa presidentinvaali on irrotettu kokonaan maan puoluepoliittisesta todellisuudesta.

On erittäin rohkeaa väittää, että vihreä ehdokas olisi voinut voittaa presidentinvaalit, jos hän ei olisi sattunut olemaan homoseksuaali.

Viime vuoden kevään eduskuntavaaleissa Sauli Niinistön puolueen, kokoomuksen ääniosuus oli noin 20 prosenttia. Haaviston vihreiden kannatus oli hieman yli seitsemän prosenttia. Henkilövaalissakin näillä luvuilla on painoarvoa.

Niinistö oli toista kertaa presidenttiehdokkaana ja hän oli tällä kierroksella ylivoimainen suosikki aivan kaikissa mielipidekartoituksissa – ja jo ennen kuin Haavisto nousi ehdokkaaksi!

Lyhyesti ilmaistuna kansa sai presidentiksi haluamansa poliitikon.

Kahden ehdokkaan kierros antaa mahdollisuuden taktikoinnille. Varmasti oli äänestäjiä, jotka vastustivat Haavistoa ja tukivat ehkä yksin tästä syystä Niinistöä. Aivan samalla kaavalla annettuja ääniä keräsi kuitenkin myös Haavisto.

Niinistön ja Haaviston äänien ero on niin suuri, etteivät voiton avaimet olleet vastahankaisilla. Kansa päätyi pääosin myönteisessä hengessä siihen, että Niinistö on ehdokkaista paras Tarja Halosen seuraajaksi.

Laiska äänestäminen romutti käsityksen kansaa innostavasta henkilövaalista. Kova pakkanen ei kelpaa selitykseksi. Moni keskustalainen – varsinkin Pohjois-Suomessa – ei löytänyt sopivaa ehdokasta, sama ongelma koetteli myös vasemmistolaisia sekä perussuomalaisia.

Haavistolla oli tosiasiassa ylivoimainen tehtävä ja kun tulos oli sinettiä vaille selvä, osa kansasta ei viitsinyt äänestää.

Päivän lehti

26.5.2020