fbpx
Uutiset

Yksimielisyydestä ei yksimielisyyttä

Tasavallan presidentti Tarja Halosella ei ollut vaihtoehtoa, kun hän suunnitteli keskiviikkoista valtiopäivien avajaispuhettaan. Olisi ollut outoa, jos Halonen olisi vaikenemalla – eduskunnan edessä – ohittanut keskustelun maan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Jukka Tarkka, entinen nuorsuomalaisten kansanedustaja, ampui viime sunnuntain Helsingin Sanomissa kovilla presidenttiä ja ulkoministeri Erkki Tuomiojaa. Kaksikko, joka Tarkan mielestä vetää Halosen-Tuomiojan linjaa, ei tunnusta “ihan tavallisiakaan tosiasioita”. Tarkan mukaan Suomi puhuu liittoutumattomuudesta ja käyttäytyy kuin liittoutunut.

Tarkan jälkeen Halosen paineita lisäsi kuin sattumalta päivää ennen valtiopäivien avajaisia järjestetty Eva-Foorumi. Siellä ulkopolitiikan kärkinimistä niin Max Jakobson kuin Jaakko Iloniemikin veivät Suomea Naton jäseneksi. Tarkan mielestä liittyminen Natoon “lopettaisi sekoilun liittoutumattomuudella”.

Presidentti ei jäänyt ryöpytyksen edessä sanattomaksi. Ensin Halonen viileästi totesi eduskunnan hyväksyneen “pääosin muuttamattomana” valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Laaja yksituumaisuus on hyvä asia keskeisissä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, painotti Halonen.

Halonen ei suitsinut ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua vaan sanoi sen olevan tärkeä osa demokratiaa. Seuraavaksi oli vuorossa piikki Nato-leirille. Lyhyen aikavälin poliittisen hyödyn tavoittelu hakemalla väkisin erimielisyyttä yksimielisistä kannanotoista koituu harvoin isänmaan eduksi, hän tukisti. Presidentin puheen avainsanat olivat “lyhyen aikavälin poliittinen hyöty” ja “yksimielisyys”.

Yksimielisyyttä painottaessaan Halonen sai tukea etukäteen tiistaina eduskunnan puhemieheksi valitulta Paavo Lipposelta. Tämä torjui Tarkan tulkitsemalla yksimielisyyden ulkopolitiikan linjasta kasvaneen eduskunnassa kuluvan vaalikauden aikana. Tähänkin tulokseen voi päätyä. Yhtä hyvin voi kuitenkin väittää Nato-leirin ajavan aiempaa sitkeämmin asiaansa.

Suomessa on kaksi täysin eri suuntiin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa liputtavaa leiriä, vaikka Halonen toisin tulkitsee. Mitään uutta tosin viime aikoina ei ole tapahtunut: Nato-jäsenyydellä on ollut kannattajia tähänkin asti. Itse asiassa tilanne on niin surkuhupaisa, ettei ulkopolitiikan kerma ole yksimielinen edes yksimielisyydestä. Kuitenkin kahden linjan edustajien näkemyserot ovat niin perustavaa laatua olevia, ettei niitä voi millään ratkaista.

Lyhyen tähtäimen etua Naton kannattajat eivät hae vaan pysyviä takuita maan turvallisuudelle. Evan lipun alla toimivien tehtävä näyttää kuitenkin epätoivoiselta, koska suomalaisten enemmistö on Nato-jäsenyyttä vastaan. Eikä kansan kanta ole kiinni presidentin persoonasta, vaikka varsinkin Tarkka näin vakaasti uskoo. Sekoilua oli hänenkin puheenvuorossa, sillä Suomi on sotilaaallisesti liittoutumaton, se on kiistaton tosiasia. Puolueettomuuden kanssa sen sijaan syntyy tulkintaongelmia.

Menot