Uutiset

Yksinvalta syvenee Venäjällä

Vladimir Putin nousi tuntemattomuudesta Venäjän pääministeriksi ja edelleen presidentiksi lupaamalla pikaisen ratkaisunTshetshenian tilanteeseen. Hänen käskystään alkanut venäläisjoukkojen uusi hyökkäys ei ole saanut tshetsheenejä luopumaan vapaustaistelustaan. Kovaotteinen venäläisvalta on ajanut tshetsheenit selkä seinää vasten järkyttävin seurauksin.

Venäjällä jatkuu tiistaina kaksipäiväinen suruaika Beslanin koulukaappauksen uhrien kunnioittamiseksi.

Miksi sadat viattomat lapset kuolivat? Vastauksia on saatu vain vähän ja nekin ovat olleet kovin epämääräisiä.

Äänivyöryllä virkaansa uudelleen valittu Vladimir Putin on kaikin tavoin pönkittänyt asemaansa ja hallitsee venäläisiä tiedotusvälineitä. Silti hänkään ei ole arvostelun ulottumattomissa. Laihana lohtuna on, että suoranaisena syynä verilöylyyn ei lopulta ollutkaan turvallisuusjoukkojen taitamaton hyökkäys.

Televisiopuheessaan lauantaina presidentti Putin julisti kansainvälisen terrorismin aloittaneen sodan Venäjää vastaan. Presidentin mukaan sodasta tulee pitkä ja sen voittaminen edellyttää kansan mobilisoimista vihollista vastaan.

Venäjän kansalla on yhteinen vihollinen, vieläpä näkymätön sellainen. Miten kokonainen kansakunta voi toimiasellaista vastaan? – Ei mitenkään.

Tuskin ”kansan mobiloisoiminen” voi tarkoittaa muuta kuin valvonnan lisäämistä ja vapauden rajoittamista. Venäjän historiassa sellaisesta on runsaasti synkkiä kokemuksia. Ensimmäiseksi Putinin oma yksinvalta syvenee entisestään.

Vladimir Putinin on arvioitu puheessaan ainakin epäsuorasti hakeneen Venäjän vihollisia myös lännestä. Presidentti muistelee pahalla Tshetshenian sodan osakseen saamaa arvostelua.

Putin ampuu yli puhuessaan kansainvälisestä hyökkäyksestä. Hän ei tunnusta hevin omia virheitään, vaan kääntää historiasta tutulla tavalla kansan huomion ulkoiseen uhkaan. Kun oma pesä on likainen, sotkija löytyykin naapurista.

Toistaiseksi ei ole esitetty ensimmäistäkään todistetta, joka viittaisi muiden kuin tshetsheenisissien ja heidän tukijoidensa syyllistyneen Beslanin verilöylyyn. Tshetsheeneistä tai Tshetshenian sodasta Putin ei sanonut kuitenkaan lauantaina halaistua sanaa. Presidentti Putinin kielenkäytössä sitä ei ole mistä ei puhuta.

Venäjä kutsui YK:n turvallisuusneuvoston koolle terrori-iskujen takia, mikä oli poikkeuksellista. Putin haluaa myös kansainvälisen hyväksynnän entistä ankarammille toimille uusien terroritekojen ehkäisemiseksi.

Beslanin verilöylyyn huudetaan Kaukasuksella syyllisiä, mikä kääntää alueen sirpaleiset kansat entistä jyrkemmin toisiaan vastaan. Venäjällä on ruutitynnyrin vartijana epäkiitollinen osa. Vallalla on raskas hintansa.

Venäläisiä tulisi tuskin Kaukasuksella ikävä muilla kuin heidän tukemillaan paikallispäälliköillä, viimeksi Tshetshenian presidentiksi valitulla Alu Alhanovilla, jonka virkakaudesta ei voi povata kovinkaan pitkää.

Päivän lehti

3.6.2020