Kolumnit Uutiset

Yksityisyyttä ei tarvitse ylivarjella

Viikko sitten tuli julki tapaus, jossa sosiaalisen median palvelu tarjosi seksuaalirikoksen uhriksi joutuneelle naiselle kaveriksi häntä ahdistellutta miestä. Palvelun ”tietovuodon” kautta nainen sai tietää miehen nimen. Mysteeri on, miksi palvelu tarjosi ennestään tuntematonta miestä naisen tuttavaksi.

Some-palvelut eivät paljasta, miten kalastelevat ja käyttävät tietojaan. Kontakti saattoi syntyä siitä, että miehellä oli puhelimessaan naisen numero. Henkilöt olivat saattaneet olla yhdistettynä samaan langattomaan tukiasemaan tai he olivat liikkuneet gps-tietojen mukaan samalla alueella. Heillä saattoi olla sosiaalisessa mediassa yhteisiä kontakteja tai kiinnostuksen aiheita.

Samaan aikaan kun jaamme ja meistä kerätään enemmän tietoa kuin koskaan, huoli yksityisyydensuojasta nousee esille yhä useammin.

EU:n tietosuoja-asetus astuu voimaan toukokuussa 2018. Asetus vahvistaa EU:ssa käytävässä kaupassa asiakkaiden yksityisyydensuojan huomattavasti vahvemmaksi kovien sakkojen uhalla. Yle uutisoi (1.3.), että verkkopalveluiden pitää myös yksinkertaistaa tapaa, miten ne kertovat mitä tietoja keräävät ja miksi. Yhtenä vaihtoehtona ovat erilaiset kuvalliset symbolit lentokoneiden turvaohjeiden malliin.

Parhaimmillaan tietojenkalastelu on ”uhrille” hyödyksi. Uutta kameraa googlaillessa on kätevä saada kohdennettua mainontaa. Kuluttaja voi säästää satasia, kun osuva mainos ilmoittaa himoitun tuotteen alennuksesta.

Toisessa ääripäässä on vaara, että vaikkapa perheväkivaltaa paennut henkilö paljastaa vahingossa sijaintinsa tai muuta tietoa tekemisistään ahdistelijalleen.

Jokaisella on oikeus yksityisyyteensä, mutta monesti sorrutaan yksityisyydensuojan ylivarjeluun. Lasten vanhemmat, oppilaitokset, yhdistykset ja yritykset pelkäävät mahdollisia ja mahdottomia seurauksia, minkä vuoksi vaikkapa valokuvaamiseen suhtaudutaan toisinaan kuin suureenkin rikokseen.

Toimittajille tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa esimerkiksi kauppakeskuksen vartija ryntää penäämään työtään tekeviltä journalisteilta lupaa lähestyä ihmisiä. Lepo vain, toimittajat osaavat kysyä julkisella paikalla liikkuvilta henkilöiltä lupaa haastatteluun tai valokuvan ottamiseen.

Yhdysvalloissa on sattunut tapauksia, joissa pelkkä kameran esiin ottaminen leikkipuiston lähellä on saanut ihmiset soittamaan paikalle poliisin tai hyökkäämään epäillyn ”pedofiilin” kimppuun. Liian vauhkoksi ei pidä ryhtyä.

Päivän lehti

4.6.2020