Uutiset

Yläilmoissa on mahdollisuudet bisnekseen

Älylennokkibisnes kehittyy huimaa vauhtia, niin maailmalla kuin Suomessakin. Tällä viikolla Posti ilmoitti alkavansa lennättää verkkokauppapaketteja robottikopterilla Suomenlinnaan. Kokeilu on tarkoitus aloittaa syyskuun alussa ja kokeilu kestäisi noin viikon.

Se on vain yksi esimerkki siitä, mitä tulevaisuudessa taivaalla lentää.

– Mahdollisuudet ovat valtavat tällä sektorilla, kertoo Tekesistä Arktiset meret -ohjelmatiimin ohjelmapäällikkö Piia Moilanen.

Moilanen oli järjestämässä keskiviikkona Bisnestä lennokeilla -työpajaa, jonne oli kokoontunut alasta kiinnostuneita ideoimaan tulevaa toimintaa.

Elokuun puolivälissä Tekes toteutti jo yhden ideahaun, jossa etsittiin ideoita älylennokkien hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Liiketoiminta-ajatuksia tuli paljon.

– Suurin osa liittyi luonnonvarojen, metsien ja mineraalivarojen kartoitukseen. Eli sellaiseen toimintaan, missä luontaisesti voi ajatella, että dronella tai lennokilla hyvä ominaisuus.

– Dronella pääsee sellaisiin paikkoihin nopeasti, mihin muuten kestäisi kauan tai se olisi liian kallista, Moilanen kertoo.

Viihdepuolen lisäksi juuri kartoitusta ja mittausta kaupallinen drone-toiminta Suomessa tällä hetkellä pääsääntöisesti onkin.

VASTAAVANLAISTA toimintaa harjoittaa kaksi vuotta sitten perustettu start up -yritys Sharper Shape. Yrityksen toimitusjohtaja Tero Heinonen kertoo, että Sharper Shapen toiminta on esimerkiksi sähköverkkojen tarkastamista dronen avulla.

Sharper Shape on toteuttajana myös Postin hankkeessa.

Heinosen mukaan ala on Suomessa hyvällä tasolla, mutta tietoisuutta mahdollisuuksista tulisi hänen mukaansa lisätä.

– Monet jo olemassa olevat firmat voisivat käyttää droneja jo nyt esimerkiksi huoltotoiminnassa, suunnittelussa, logistiikassa. Yksi olennainen asia on tietoisuuden lisääminen ilmailualan ulkopuolella. Posti on herännyt ja tekee pilotoinnin ensi viikolla, Heinonen kertoo.

Heinonen kertoo, että liiketoiminnassa ovat nyt esillä ne ilmeiset asiat.

– Esimerkiksi, että lennetään kopterilla ottamaan kuvia. Se on hyvä bisnes, en vähättele sitä, mutta se on vain murto-osa mahdollisuuksista.

NYT DRONEJA käytetään esimerkiksi rajavalvonnassa, logistiikassa, metsävarantojen kartoituksessa, öljynporauslauttojen tarkistuksessa, valokuvauksessa ja sähkölinjojen tarkastamisessa.

Heinonen mainitsee, että tulevaisuudessa esimerkiksi jakelutoiminta voi kehittyä siten, että puolitoista tonnia painava auto ei aja pakettia kotiin vaan se tulee kymmenen kiloa painavalla dronella sinne minne asiakas haluaa.

– Tavaroiden kuljetus tulee ihan varmasti tapahtumaan. Kyse on vain siitä, ketkä ovat ne toimijat ja onko siellä suomalaisia toimijoita ratkaisemassa sitä.

Yksi ratkaistava kysymys on monien eri toimijoiden samanaikainen operointi yläilmoissa.

Heinosen mukaan teknologian kyvykkyys lentämisen osalta on jo olemassa.

– Haasteet liittyvät siihen, että jos on monta toimijaa vaikkapa Helsingissä samaan aikaan, millaisilla järjestelmillä ja menettelyillä erityisesti turvallisuuden kannalta varmistutaan siitä, että ne pystyvät siellä kulkemaan.

Tällä hetkellä Heinosen mukaan pisin etäisyys dronella on noin 20 kilometriä, joka on tehty yhdellä lennolla sähköverkkojen tarkastamisessa.

Pisin lentoaika on hänen mukaansa noin 28 tuntia.

VOIMASSA OLEVAA viranomaismääräystä juuri droneille tai niiden kaltaisille ei ole olemassa, mutta sellainen on tulossa. Ne kuuluvat kuitenkin esimerkiksi ilmailulain piiriin. Heinosen mielestä Suomessa sääntely on hyvällä tasolla.

Moilanen puolestaan kertoo, että pitäisi pystyä luomaan sellainen ilmapiiri ja lainsäädäntö, joka tukee liiketoiminnan kehittämistä.

– Meillä on potentiaalia ja toimijoita. On jo mistä ponnistaa, Moilanen kertoo.

Asiasanat

Päivän lehti

4.4.2020