Uutiset

Yli 30 ulkoministerin kokous alkoi Helsingissä – Ukrainalaisministeri jäi pois, uutistoimiston mukaan Venäjälle tarjolla paluuehdotus

Euroopan neuvoston yleiskokouksesta potkitulle Venäjälle oltaisiin uutistoimisto Bloombergin mukaan tarjoamassa väylää takaisin. Paluuta olisi Bloombergin mukaan lobannut varsinkin Ranska ja Saksa.
Ulkoministerit Timo Soini (sin.) Venäjän Sergei Lavrov sekä Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jagland. Kuva: Kimmo Penttinen
Ulkoministerit Timo Soini (sin.) Venäjän Sergei Lavrov sekä Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jagland. Kuva: Kimmo Penttinen

Toimitusministeristön ulkoministeri Timo Soini (sin.) ja pääministeri Juha Sipilä avasivat Euroopan neuvoston (EN) ministerikokouksen Helsingin Finlandia-talossa.

Aluksi Soini kiitti viimeistä kokoustaan EN:n pääsihteerinä istuvaa norjalaista Thorbjørn Jaglandia ja antoi tälle lahjaksi kalvosinnapit.

Pidempään puhunut Sipilä kävi läpi EN:n saavutuksia ja korosti sen tärkeyttä eurooppalaisten yhteiskuntien kehityksessä.

– Euroopan neuvosto on järjestö, joka on turvannut ihmisoikeuksia tekemällä laillisesti sitovia sopimuksia ja vahvistanut lakiin perustuvaa järjestelmää Euroopassa, Sipilä sanoi kokousvieraille.

Viime vuosina ihmisoikeusrintamalla on nähty myös negatiivista kehitystä esimerkiksi lehdistönvapauden ja naisten oikeuksien saralla, Sipilä sanoi.

Sipilä sanoi, että Suomella on ollut puheenjohtajakaudellaan kolme pääpainopistettä: työ ihmisoikeuksien ja lakiin perustuvien yhteiskuntien hyväksi, sukupuolten tasa-arvo ja hallinnon avoimuus.

– Entisenä yrittäjän haluan myös korostaa tämän järjestön tekemää työtä talouden eteen, Sipilä sanoi.

Hänen mukaansa järjestön työ demokratian ja vakauden edistämisessä on vaikuttanut merkittävästi Euroopan talouskehitykseen.

Avajaispuheiden päätteeksi Soini sanoi, että ministerit aloittavat kokouksensa ”vaikeiden asioiden käsittelyllä”.

– Ei ole salaisuus, että nyt on käynnissä haasteelliset ajat yleisemmin Euroopassa ja erityisesti Euroopan neuvostossa.

Ukrainan ministeri perui

Päivän suurin puheenaihe on kiista Venäjän ja Euroopan neuvoston välillä.

Soini sanoi aiemmin viikolla Lännen Medialle olevansa varovaisen toiveikas, että kiistaan saadaan kokouksesta helpotusta.

Kiista käynnistyi, kun Venäjä valtasi Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan vuonna 2014.

Euroopan neuvosto vastasi Ukrainalle kuuluvan alueen valtaukseen poistamalla Venäjältä äänioikeuden neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa.

Venäjä taas lakkasi maksamasta EN:n jäsenmaksujaan 2017. Se on ajanut järjestön poliittisen kriisin lisäksi taloudellisiin ongelmiin.

Kahden vuoden ajan laiminlyödyt jäsenmaksut antaisivat jäsenmaille mahdollisuuden käynnistää maan erottamisprosessin. Tätä jäsenmaat eivät kuitenkaan halua.

Torstaina selvisi, ettei Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkin tule kokoukseen. Häntä sijaistaa kokouksessa varaulkoministeri Sergiy Kyslytsya.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes arvioi torstaina, että Ukrainan ministerin poisjäänti voi kertoa pelosta, että neuvosto olisi pehmentämässä Venäjän-vastaisia pakotteita.

– Länsimaat tekevät Helsingin- kokouksessa myönnytyksen Venäjälle, Moshes ennakoi.

Torstaina EN:n 70-vuotisjuhlien kunniaksi vietetyn juhlaillallisen avajaisissa Soini sanoi, että Klimkinin poisjäänti johtuu esteestä, eikä ole protesti.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Ranska ja Saksa ovat valmistelleet kokoukseen ratkaisua, jonka turvin Venäjän jatko järjestössä varmistuisi. Bloombergin mukaan neuvosto äänestäisi asiasta perjantain kokouksesssa.

Venäjän palauttaminen parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan edellyttäisi lisäksi yleiskokouksen hyväksyntää.

Ukrainan ulkoministeri Klimkin on Bloombergin mukaan sanonut, että Venäjän palauttaminen voisi jopa vaarantaa Itä-Ukrainan tulitaukoa säätelevät sopimukset.

Asialistalla julkilausumia ja sopimuksia

Soinin mukaan ministerikokous käsittelee perjantaina päätöslauselmia, joista osa koskee EN:n taloutta, uudistamista ja tulevaisuuden painopisteistä.

Lisäksi kokoukselta on odotettavissa yleisluontoisempi julkilausuma, jossa Soinin mukaan tarkastellaan, ”miltä Euroopan neuvosto tilanne ylipäätään näyttää”.

– Siinä pohditaan kansainvälistä maailmanjärjestystä, Euroopan neuvoston roolia ja tapahtumia Euroopassa.

Useimmat päätökset ja lausumat eivät Soinin arvion mukaan edellytä äänestämistä kokouksessa, vaan ne hyväksyttäisiin konsensuspäätöksinä.

Päivän päätteeksi ministerikokous pitää tiedotustilaisuuden Soinin johdolla puoli kolmelta.

Samalla Soini luovuttaa EN:n puheenjohtajuuden Ranskan ulkoministeri Amélie de Montchalinille.

Juhlaillallisella käytiin neuvotteluja

Torstaina kokousvieraat söivät juhlaillallista Euroopan neuvoston 70-vuotisjuhlan kunniaksi.

Keskiviikkona Lännen Medialle puhuneen ulkoministeri Soinin mukaan keskusteluja perjantain kokouksen linjauksista käydään illallistilaisuudessa iltaan asti.

Keskiviikkona Lännen Medialle puhunut Soini sanoi, että juhlaillallisella käydään loppuun asti keskustelut perjantain kokouksen linjauksesta juhlaillallisella

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti tilaisuuden alussa pitämässään puheessa kansainvälisten järjestöjen tärkeydestä, ja tarpeesta puolustaa niitä.

– Euroopan neuvostosta on vuosikymmenien saatossa kehittynyt ihmisoikeuksia suojeleva, aidosti Euroopan laajuinen organisaatio, josta voi syystäkin olla ylpeä. Omahyväisyyteen ei silti ole varaa, Niinistö sanoi.

Samalla Niinistö huomioi Euroopan neuvoston vaikean tilanteen.

– Kansainvälinen sääntöihin perustuva järjestelmä on itsessään uhanalainen. Tämäkään sääntöihin perustuva järjestö, Euroopan neuvosto, ei muodosta poikkeusta. Se käy parhaillaan läpi historiansa vaikeinta poliittista, taloudellista ja institutionaalista kriisiä.

Tuntematon mutta paljon saavuttanut järjestö

Euroopan neuvosto on vuonna 1949 perustettu hallitustenvälinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö, johon kuuluu on 47 jäsenvaltiota.

Se ei kuulu EU:hun, mutta se sekoitetaan usein Eurooppa-neuvostoon eli EU:n huippukokoukseen.

Siihen kuuluvat lähes kaikki Euroopan maat ja muutamia Euroopan ulkopuolisia valtioita. Suomi liittyi vuonna 1989.

Euroopan neuvosto tunnetaan etenkin Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja -tuomioistuimesta.

Neuvoston tärkeimpiin saavutuksiin kuuluu kuolemanrangaistuksen poistaminen sen jäsenmaiden parista.

Lisäksi neuvosto on vaikuttanut merkittävästi ihmisoikeuksien toteutumiseen ja eurooppalaiseen oikeusvaltiokehitykseen.

Euroopan neuvosto ei säädä lakeja kuten EU, mutta sen jäsenmaat ovat solmineet lähes 200 kansainvälistä sopimusta esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksista ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta.

EU:n käyttämä tähtilippu on alun perin ollut Euroopan neuvoston lippu.

Järjestön budjetti on vajaa 440 miljoonaa. Yhtä kansalaista kohti se on alle euron.