Uutiset

Yli 55-vuotiaat antavat vetoapua hallitukselle työllisyystavoitteessa – Näitä kolmea asiaa on kiittäminen

Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on noussut. Tämä voi helpottaa hallitusta työllisyystavoitteen saavuttamisessa. Talousasiantuntijat suhtautuvat kuitenkin työllisyystavoitteen toteutumiseen varauksella.
Ruotsissa pienten lasten vanhemmat tekivät Suomea useammin lyhennettyä työaikaa. Kuva on otettu viime syksyn valtiopäivävaalien alla. Kuva: Mauri Ratilainen
Ruotsissa pienten lasten vanhemmat tekivät Suomea useammin lyhennettyä työaikaa. Kuva on otettu viime syksyn valtiopäivävaalien alla. Kuva: Mauri Ratilainen

Työllisyyden vaikutuksessa julkisen talouden tasapainoon täytyy ottaa huomioon se, millaisia työllisyysastetta nostavat uudet työpaikat ovat.

Näin toteaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Ilkka Kiema.

– Jos politiikkatoimin Suomeen luodaan erittäin matalapalkkaisia työpaikkoja, niihin työllistyvät henkilöt eivät tuo kaivattuja verotuloja, vaan he saattavat päinvastoin edelleen tarvita julkisen sektorin taloudellista tukea.

– Korkean työllisyysasteen julkista taloutta tasapainottava vaikutus perustuu sekä väheneviin menoihin esimerkiksi toimeentulon tukemisessa että aiempaa suurempiin verotuloihin, Kiema tähdentää.

Työllisyysasteen nostossa voitaisiin hänen mielestään korostaa myös syrjäytymisen ehkäisemistä.

– Osa-aikaiset ja esimerkiksi palkkatukeen perustuvat työpaikat voivat edistää tätä tavoitetta, vaikka ne eivät julkista taloutta tasapainottaisikaan. Työllisyysasteesta käytyyn keskusteluun kaivattaisiin sitä, että keskustelijat ilmoittaisivat täsmällisesti, mihin korkeammalla työllisyysasteella pyritään ja miksi.

Osa-aikaisia länsinaapurissa enemmän

Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari nostaa esille, että kaikki työlliseksi kirjatut eivät tee täyttä työviikkoa.

Näin on myös länsinaapurissamme Ruotsissa, jossa on ylletty Suomen tavoittelemaan työllisyysasteeseen.

– Siellä pienten lasten vanhemmat palaavat aiemmin työelämään perheenlisäyksen jälkeen, mutta siellä tehdään myös Suomea enemmän lyhennettyä työviikkoa.

– Ruotsissa omasta valinnastaan osa-aikaista työtä tekevien määrä on selvästi Suomea korkeampi, Huovari toteaa.

Huovarin mukaan Suomessa hallitus saa työllisyystavoitteeseensa apua 55-64 -vuotiaista, joiden työllisyysaste on noussut jo vuosikymmeniä. Myös yli 65-vuotiaista entistä suurempi joukko jatkaa työelämässä.

– Yli 55-vuotiaiden entistä paremman terveyden ja korkeamman koulutuksen lisäksi eläkejärjestelmän muutoksilla on ollut vaikutusta tähän. Eläkeputkien lyhentäminen edelleen toimisi yhä työllisyysasteen nostossa.

Miksei, onhan Ruotsikin onnistunut

Ekonomistit suhtautuvat varauksella siihen, onnistuuko työllisyysasteen nosto hallituksen tavoittelemaan 75 prosenttiin tällä vaalikaudella.

– Työllisyysasteen nostaminen pelkillä valtion ja työmarkkinajärjestöjen toimilla 75 prosenttiin ei vaikuta realistiselta politiikkatavoitteelta, Kiema toteaa.

Huovarin mukaan työllisyyden nosto on periaatteessa mahdollinen.

– Onhan se onnistunut myös Ruotsissa ja Tanskassa, mutta mittavan tehtävän Rinteen hallitus on ottanut etsiessään keinoja työllisyysasteen nostoon.

Taloustieteilijät muistuttavat myös siitä, että valtiolla saakin olla velkaa.

– Jos talouskasvu muuttuu hyvin hitaaksi, valtion saattaa olla järkevää käynnistää elvytystoimia ja päästää valtion velkasuhde nykyistä korkeammalle tasolle, Kiema toteaa.

Vuonna 2023

Antti Rinteen (sd.) hallitus sitoutuu ohjelmassaan 75 prosentin työllisyysasteeseen ja siihen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Se käynnistää kolmikantaisen valmistelutyön, joka laatii esitykset toimenpiteistä, jotka tukevat hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista.