Uutiset

Yli puolet kiinteistöistä maksaa liikaa energian perusmaksuja

Vähintään joka toinen kiinteistönomistaja maksaa liikaa perusmaksua kaukolämpö-, vesi- ja sähköliittymistään. Vuotuinen ylimääräinen lasku voi olla taloyhtiölle tai muulle suurelle kiinteistölle tuhansia euroja.

Rahat menevät hukkaan siksi, ettei kiinteistön todellista energiankulutusta ole selvitetty. Kaukolämmön tai sähkön perusmaksu voi perustua vuosikymmeniä vanhaan suunnittelijan arvaukseen rakennettavan kiinteistön tulevasta energian kulutuksesta. Jos todellinen kulutus on pienempi, pärjättäisiin pienemmällä perusmaksulla.

Hämeenlinnalaisen Skapat energian johtaja Juhani Vättö kertoo, että vain 20 prosentilla kiinteistöistä perusmaksut ovat kohdallaan. 20 prosenttia maksaa liian vähän ja 60 prosenttia liikaa. Skapat on kiinteistöjen energiatehokkuutta ja energian säästökeinoja selvittävä ja sähkön hankintaa kilpailuttava yhtiö.


Uudisrakennusten perusmaksut ovat arvaus

-Kun uusi kiinteistö liitetään kaukolämpöön, kulutus ja sen mukaan määräytyvä perusmaksu ovat arvaus. Totuus selviää vuosien mittaan, Vättö sanoo. Myös pääsulakkeet ja vesimittarit voivat olla liian isoja. Perusmaksu määräytyy niiden koon mukaan.

Vätön mukaan kiinteistöjen energiankulutusta pitäisi seurata jatkuvasti. Skapat tekee talojen energiaselvitykset kolmen vuoden energiankulutuksen perusteella. Jakso on niin pitkä, ettei säiden vaihtelu ei vaikuta lopputulokseen.

-Jos kiinteistön käyttötarkoitus on muuttunut, voidaan tarvita paljon vähemmän energiaa, Vättö sanoo. Esimerkkinä hän mainitsee armeijan kasarmin, joka on muutettu toimistokäyttöön. Myös Skapatin oma toimisto, satavuotias entinen koulu, kuluttaa nykykäytössään vain puolet aiemmin tarvitusta energiasta. Siksi yhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön.

-Räikein esimerkki selvittämistämme 3000 kiinteistöstä on tapaus, jossa energiaa on käytetty vain 10 prosenttia siitä, mistä perusmaksua on maksettu.


Moni lämmittää liikaa

Kiinteistön energiatehokkuutta tutkitaan vertaamalla sitä muihin vastaaviin rakennuksiin. Jos sähköä, lämpöä tai vettä kuluu keskiarvoa enemmän, jotakin on syytä tehdä.

-Kannattaa aloittaa nopeimmin itsensä maksavista ja helpoimmin toteutettavista parannuksista. Lämmitysjärjestelmän muuttaminen on niin iso päätös, ettei sitä pidä tehdä hutiloiden. Suomessa kaikissa asumismuodoissa ylilämpö on yleistä. Siksi jo säädöillä saa säästöjä aikaiseksi

Vätön mukaan on valitettavan tavanomaista, että huoltoyhtiöt kääntävät lämmityksen säädöt ääriasentoihinsa, jos asukkaat valittavat kylmää. Toisilla on sitten niin tukalaa, että liika lämpö tuuletetaan ikkunoista harakoille.

-Asukkaiden valistus kuuluu asiaan. Myös etähallinta ja sekä meille että asukkaille kulloisenkin lämpötilan kertovat mittarit ovat hyviä ratkaisuja.


Poistoilmassa hukkuu lämpöä ja rahaa

Jos säädöillä, käyttötapojen muutoksilla ja ikkunoiden tiivistämisellä ei saada riittäviä parannuksia, kannattaa Vätön mukaan harkita poistoilman lämmön talteenoton rakentamista. Laitteisto maksaa itsensä noin neljässä vuodessa, jonka jälkeen alkaa tulla selvää rahaa.

Talteenotto soveltuu hyvin esimerkiksi kerrostaloihin. Rivitaloissa sen käyttö on vaikeampaa, kun jokaisella asunnolla on oma huippuimuri. Huippuimurin sammuttaminen ei kuitenkaan käy laatuun, sillä seurauksena on sisäilmaongelmia ja pahimmillaan kosteusvaurioita.

Kiinteistönsä energiatehokkuuden parantamista pohtivien kannattaa aloittaa nykytilanteen selvittämisestä. Puolueettoman asiantuntijan käyttäminen apuna maksaa yleensä itsensä takaisin. Laitetoimittajien asiantuntemus suuntautuu lähinnä omien tuotteiden myymiseen.

Hyvä energiaselvitys sisältää kymmenen vuotta voimassa olevan energiatodistuksen ja toimenpideohjelman, jossa on myös eri toimien takaisinmaksuohjelma. Energiatodistusta tarvitaan kiinteistöjä myytäessä. Energiaparannusten takaisinmaksuohjelmasta näkee, kauanko minkäkin parannuksen kuolettaminen kestää. (HäSa)