Uutiset

Yliarvostettu Pisa-tutkimus

Suomi menestyi taas erinomaisesti OECD-maiden Pisa-koulututkimuksessa. Kolmella mittarilla – lukutaidolla, matematiikalla ja luonnontieteillä – suomalaiset koululaiset ovat huipputasoa.

Tutkimuksen painopiste oli lukutaidossa. Suomi sijoittui kolmanneksi, edelle kiilasivat Kiinan Shanghai ja Etelä-Korea.

Norja oli sijalla 12, Ruotsi 19 ja Tanska 24!

Suomalaisten koululaisten lukutaito on Pisa-vertailun mukaan kymmenessä vuodessa hivenen heikentynyt. Mistään alamäestä ei voi puhua, parantamisen varaa lukutaidossa toki pitääkin olla.

Oppilaat saavat Suomessa sangen tasalaatuista opetusta, sillä Pisa-tutkimuksen perusteella koulujen väliset erot ovat hienoisesta kasvusta huolimatta kaikista vertailumaista pienimmät.

Suomi on menestynyt erittäin hyvin kaikissa vuodesta 2000 tehdyissä Pisa-tutkimuksissa. 15-vuotiaiden nuorten oppimista kolmessa keskeisessä oppiaineessa on hedelmällistä seurata tulevaisuudessakin kansainvälisissä tutkimuksissa.

Menestys on nostanut pintaan suoranaista Pisa-huumaa. Hyvistä sijoituksista tuleekin osata iloita, mutta yhteen tutkimukseen tuijottaminen kielii myös siitä, kuinka janoisia suomalaiset ovat saamaan kansainvälistä tunnustusta.

Suomen menestys hivelee kansallista itsetuntoa, olipa kilpakenttänä jääkiekkokaukalo, juoksurata tai koulu.

Pisasta on myös politiikan aseeksi. SDP:n riveistä tuoreen Pisa-tuloksen tulkitaan todistavat hallituksen ajaneen koulutuspolitiikan peräti tuhon tielle.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) sentään asiallisesti korostaa, että hyvän tuloksen tutkimuksen paljastamiin epäkohtiin on puututtava.

Tähän ei ole lisättävää. Lukutaito on kaiken ikäisille avain kaikkeen oppimiseen – eikä kyse nykymaailmassa ole enää vain suomeksi kirjoitetun tekstin lukemisesta ja ymmärtämisestä.

Peruskoulun tuntijaosta syntyi ensin keskustelu ja sitten suoranainen sotku. Ajoittain kiivas köydenveto oppiaineista ruokkii kuvaa siitä, että koulunkäynnin ja oppimisen punainen lanka on kateissa.

Työryhmä esitti peruskoulun uusiksi oppiaineiksi kovan kohinan saattelemana etiikkaa ja draamaa, minkä lisäksi ryhmä hahmotteli oppiaineiden kokonaisuuksia. Virkkunen luopui etiikasta, draama on venyneessä päätöksenteossa vielä mukana.

Oppiaineet ja tuntijako eivät ole peruskoulun kivijalka. Se on – yllätys, yllätys – koululaisten kasvattaminen oppimiseen ja opiskeluun. Tässä tehtävässä jokaisen opettajan panos on aivan ratkaiseva!

Koulun laatua voi mitata testaamalla 15-vuotiaiden tietoja ja taitoja. Opetusta testataan myös silloin, kun koululainen on varttunut itsenäiseksi aikuiseksi. Kuinka ex-koululainen menestyy työelämässä, osaako hän hoitaa raha-asiansa ja ihmissuhteensa? Mittarit ovat karun arkisia.

Päivän lehti

29.5.2020