Uutiset

Yliopistot ja korkeakoulut muutosten tielle

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Martti Mäenpää sohaisi muurahaispesään torstaina moittimalla suomalaista yliopistojärjestelmää sekavaksi ja hajanaiseksi. Hänen mielestään pieneen, viiden miljoonan asukkaan Suomeen mahtuu korkeintaan kolme kansainvälisen tason yliopistoa.

Mäenpää peräsi maan hallitukselta ripeitä päätöksiä yliopistojen kehittämiseen ja panostuksista tutkimusmäärärahoihin. Hänen vaatimuslistaansa kuului myös marginaaliveron alentaminen, jolla raivataan tietä kansainvälisten tiedeyhteisöjen jäsenille, jotta nämä tulisivat töihin Suomen korkeakouluihin ja yliopistoihin.

Toimitusjohtaja Mäenpää ei ole käsityksineen yksin, joskin hänen näkökulmaansa rajaavat oman alan, teknologiateollisuuden tarpeet ja näkökulmat.

Ikäluokat pienenevät vuosi vuodelta. Koko koulutusjärjestelmämme peruskoulun ala-asteelta tohtorintutkintoon asti joutuu sopeutumaan muutoksiin. Opiskelijoita ei millään riitä kaikkiin opinahjoihin. Monet ammattiin kouluttavat oppilaitokset kilpailevat jo nyt lujasti opiskelijoista.

Kun Suomeen perustettiin vuosikymmeniä sitten maakuntayliopistojen verkosto, vanha tiedeyhteisö oli mustasukkainen. Helsingin ja Turun yliopistoissa osin aluepoliittisista syistä perustettuja yliopistoja ei katsottu hyvällä. Suomessa on tällä hetkellä 20 yliopistoa ja 30 korkeakoulua. Asukaslukuun suhteutettuna niitä on eniten maailmassa.

Maakuntayliopistot ovat kuitenkin paikkansa lunastaneet. Ne ovat luoneet kotimaakuntiinsa vireyttä ja vaurautta. Tuskinpa esimerkiksi Oulussa olisi ilman omaa yliopistoa nykyistä teknologiateollisuuden keskittymää. Yliopisto on tieteentekemisen ja opettamisen ohella luonut työtä, yrittäjyyttä ja toimeentuloa hyvin laajalle alueelle.

Kansainvälistymisen paineet asettavat korkeakoulut uuteen tilanteeseen. Siihen johtavat myös alenevat opiskelijamäärät, sillä toisen asteen ammatillinen koulutus sekä ammattikorkeakoulut vievät osansa ikäluokista. Jokaisesta nuoresta ei leivota maisteria eikä se ole toki tarpeenkaan.

Korkeakoulumaailman on kyettävä sopeutumaan muuttuneisiin oloihin. Niille leimallisen akateemisen vapauden taakse ei voida kätkeytyä, vaan muutokset on kyettävä kohtaamaan.

Tuskin Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Mäenpää tarkoitti sitä, että Suomessa olisi tulevaisuudessa vain kolme yliopistoa. Olemassaolon oikeutus pitää olla myös muilla kuin pelkästään kansainvälisillä huippuyksiköillä.

Pohtimisen arvoinen asia on, kuinka niitä hallinnoidaan, kuinka ne tekevät yhteistyötä, verkottuvat ja erikoistuvat eri tieteenaloille.

Suomalaisen hyvinvoinnin perusta on vastakin korkea koulutustaso ja osaaminen. Toimivaa yliopisto- ja korkeakoulujärjestelmää ei pidä tuhota, mutta sitä on syytä uudistaa ja sopeuttaa muuttuvaan toimintaympäristöön niin, että jokainen koulutettu löytää paikkansa myös työelämässä.