Uutiset

Ylitöillä korvataan tuhansia työntekijöitä teollisuudessa – “Äijät menevät loppuun, kun joka viikonloppu ruuvaavat”

Hyvässä suhdanteessa teollisuusalan yritykset teettävät töitä mieluummin ylitöinä kuin palkkaavat lisää väkeä.
Wärtsilä Finlandin pääluottamusmies Matti Latvakosken mukaan Vaasan tehtailta on viime vuosien aikana vähennetty niin paljon väkeä, että tilauksia on pakko tehdä ylitöinä.

Teollisuusliiton Lännen Medialle tekemän laskelman mukaan teollisuuden aloilla työskentelevien yhteenlaskettu ylityötuntien määrä vastasi viime vuonna vähintään 6 000:ta henkilötyövuotta.

Sille määrälle olisi liiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttilan mukaan periaatteessa töitä.

– Kun lukuun lisätään arvio tilastoimattomasta ylityöstä, se kasvaa entisestään.

Anttila huomauttaa, että esimerkiksi vuokratyöläisten tekemät työtunnit eivät näy liiton laskelmissa.

Prosessiteollisuudessa on aloja, joissa ylitöitä tehdään Anttilan mukaan jopa kolminkertaisesti muihin teollisuusaloihin verrattuna. Prosessiteollisuudella hän tarkoittaa muun muassa terästehtaita, jalostamoja ja kemiantehtaita, joissa työtä tehdään vuoroissa ja väki joustaa tarvittaessa, myös huoltoseisokkien aikana.

– Kun tilauskirjat ovat täynnä, ylitöiden teettäminen yleistyy.

Teollisuusliittoon kuuluu noin 220 000 jäsentä. Ylitöiden määrä vaihtelee jäsenten aloilla Anttilan mukaan paljon.

Liittoon kuuluu teollisuusalan työntekijöiden lisäksi muun muassa lehdenjakajia ja puuseppiä. Kaikilla aloilla ylitöitä ei tilastoida lainkaan.

Pääluottamusmies Wärtsilässä: Ilman ylitöitä emme pärjäisi

Wärtsilän Vaasan tehtailla ylitöiden määrä vaihtelee kausittain ja tilauksien mukaan.

Neljän vuoden aikana yhtiö on irtisanonut työntekijöitä niin paljon, että työtunteja on pakko tehdä ylitöinä.

– Toimintaa pyöritetään nyt minimimiehityksellä. Ylitöitä tehdään, koska meitä on aika minimaalinen porukka kuormaan nähden, toteaa Wärtsilä Finlandin pääluottamusmies Matti Latvakoski Vaasasta.

– Ilman ylitöitä emme tällä hetkellä pärjäisi.

Vaasan yksikkö on Wärtsilän suurin toimipiste. Laivamoottoreita ja voimaloita valmistava yhtiö työllistää kaupungissa noin 3 000 työntekijää.

Tehdastyöläisten ylityöt korvataan Latvakosken mukaan rahana, ei vapaina. Tilausten teettäminen ylitöinä on katsottu paremmaksi ratkaisuksi kuin lisäväen palkkaaminen.

Kaikki eivät kuitenkaan jaksa jatkuvasti tehdä ylimääräistä.

– Äijät menevät loppuun, kun joka viikonloppu ruuvaavat.

Latvakoski kertoo, että tänä vuonna tehtaille on palkattu avuksi vuokratyövoimaa. Lisätarve olisi hänestä ollut ratkaistavissa muulla tavoin.

– Vähemmän pitäisi irtisanoa. Miksi lomautuksia ei haluta käyttää enää ollenkaan? Arvokkaita kavereita, joilla on monen vuoden kokemus, on joutunut lähtemään talosta.

Tietyissä tilanteissa ylitöiden teettäminen on kannattavaa

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 14,5 prosenttia teollisuusalan työntekijöistä teki viime vuonna ylitöitä.

Tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (ETLA) pitää lukua merkittävänä, vaikka tuntimääriä tutkimuksesta ei käykään ilmi.

– Ylitöillä voi olla isokin merkitys tietyillä tehtailla, jotta homma saadaan pidettyä pyörimässä, Kauhanen toteaa.

Tällä hetkellä Suomen taloudessa mennään hänen mukaansa suhdannehuipussa, jolloin ylitöillä voi olla korostunut merkitys teollisuudessa. Tilauskirjat ovat täynnä.

Eikö homma pyöri ilman ylitöitä?

– Tietyissä tilanteissa on järkevää, ettei palkata lisää väkeä vaan teetetään työ ylityönä. Se on taloudellisesti kannattavaa erityisesti silloin, kun suhdanne on lyhytkestoinen, Kauhanen luonnehtii.

Jos hyvän suhdanteen ei uskota jatkuvan pitkään, yritykselle on mielekkäämpää teettää enemmän työtunteja olemassa olevalla henkilöstöllä kuin palkata uusi henkilö. Työn vähentyessä henkilö voidaan joutua irtisanomaan.

Vuokratyövoimaakin hyödynnetään Kauhasen mukaan monilla aloilla, mutta kaikissa tilanteissa se ei onnistu.

– Esimerkiksi tehdastyössä prosessit täytyy tuntea hyvin.

Pysyvästi ylitöiden teettäminen ei ole järkevää

Taloustieteilijä, erikoistutkija Petri Böckerman Palkansaajien tutkimuslaitokselta toteaa, että ylitöiden todellisesta määrästä on vaikea saada luotettavaa tietoa. Vain palkallinen ylityö raportoidaan, jos sitäkään.

– Suurin osa toimihenkilöistä tekee palkattomia ylitöitä, joita ei raportoida. Niistä ei ole mitään tilastoa olemassa.

Böckermanin mukaan ylitöiden osuus vaihtelee voimakkaasti suhdanteiden mukaan.

– Ylityöt ovat tärkeä osa kokonaistyöaikaa. Niiden osuus kasvaa, kun suhdannetilanne on hyvä.

Hyvänä aikana ylitöiden määrää lisää pula osaavista työntekijöistä. Pysyvästi ylitöiden teettäminen ei hänen mukaansa ole yrityksille järkevää.

– Se on erittäin kallista useimpien työehtosopimuksien mukaan. Kaikissa niissä on erilaisia säännöksiä ylityökorvauksista suhteessa peruspalkkaan.

Työaika määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Suomessa erilaisia työehtosopimuksia on noin 160.