Uutiset

Ymmärtämisen alku on avoimessa kohtaamisessa

– Täällä on ihan selkeitä ohjeita. Varaa aikaa, selitä, perustele, sanoo Susanna Sakko ja plaraa vihkoa, jonka kannessa lukee Opas monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen.

Lastentarhanopettaja Saija Mathlinilla on Jukolan päiväkodissa tällä hetkellä kuusi lasta, joiden vanhemmista toinen ei puhu lainkaan suomea.

– Opas tulee varmasti tarpeeseen. Saimme viime syksynä valmiiksi Hämeenlinnan päivähoidon monikulttuurisuuden käsikirjan, jossa on aika paljon samoja asioita, mutta vähän eri kantilta. Lisätieto on tervetullutta, sanoo Mathlin.

Maahanmuuttajakirjoittelua maallikkona seuraavalle syntyy helposti käsitys, että tulijoiden ongelmia on selvitetty ja oppaita niiden ratkaisemiseksi laadittu mitä moninaisimmin hankkein ja projektein. Sakko torppaa käsityksen harhaluuloksi.

– Olen itse ollut tekemässä Helsingissä ”Suomi toisena kielenä”-suunnitelmaa ja Oulussa maahanmuuttajan käsikirjaa. Tämä opas on erittäin poikkeuksellinen. Projektityönä eri puolella Suomea asuvien maahanmuuttaja-asiantuntijoiden kanssa tehty.

Tieto poistaa epävarmuutta

Mathlinin mukaan Hämeenlinnassa Katumalla on alan erikoisosaamista, mutta esimerkiksi hän itse ei ole kolmen Jukola-vuotensa aikana saanut aiheen tiimoilta koulutusta..000

Sakon oppaassa esitellään lyhyesti seitsemän kulttuuria, joiden maahanmuuttajaryhmät ovat Suomessa yleisimpiä. Näiden lisäksi mukana on romaanikulttuuri.

– Se tuli mukaan päivähoitohenkilöstön toivomuksesta. Romaanit käyttävät aika vähän päivähoitoa pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa, joten heidän kulttuurinsa on monelle outo, sanoo Sakko.

Opas selvittää, kuinka aasialaiset pitävät suoraan silmiin katsomista epäkohteliaana tapana ja kuinka uskonsa mukaan elävät muslimimiehet eivät kättele naisia.

– Tällainen perustieto poistaa epävarmuutta vuorovaikutustilanteista.

Ja luottavainen vuorovaikutus on nimenomaan sitä, johon lastenhoidonkin ammattilaiset maahanmuuttajien kanssa pyrkivät. Arjen ongelmat saattavat olla hyvin yksinkertaisia.

– Periaatteessa vanhemman suomenkieli saattaa olla hyvä, mutta ymmärtäminen saattaa jäädä muutamasta sanasta kiinni, eikä lapsen retkireppuun olekaan sitten pakattu jotakin tiettyä tavaraa, selvittää Mathlin.

Kulttuuri ei selitä kaikkea

Huomattavasti herkemmillä alueilla liikutaan, jos maahanmuuttajalapsi tarvitsee vaikkapa puheterapiaa. Perhe saattaa kokea erityisopetuksen maahanmuuttajuuteensa liittyvänä, vaikka sen kriteerit ovat samat kuin suomalaisperheiden lapsilla.

Sakko myös toivoo, että päiväkodit käyttäisivät enemmän tulkkikeskuksen puhelintulkkausta, jossa tulkki saadaan nopeasti kiperään tilanteeseen puhelinkaiuttimen kautta.

– En tiedä, miksi sitä ei ole tullut käytettyä. Ehkä arjessa ei ole tullut niin vaikeaa tilannetta vastaan, miettii Mathlin.
Tulkkien käyttö on tärkeää siksikin, ettei suomea puhuvasta lapsesta tule aikuista liian aikaisin.

– Perheen roolit menevät aivan sekaisin, jos alaikäinen lapsi alkaa hoitaa vanhempien asioita, varottaa Sakko.

Sakon markkinoima opas on tehty tarkoituksella A5:n kokoon, jotta se mahtuisi mukavasti pyörimään päiväkotien ja koulujen opettajien työpöydille eikä siirtyisi pikaselauksen jälkeen hyllyyn pölyttymään. Hän haluaa kuitenkin korostaa, että toiskulttuurisuus on vain osa maahanmuuttajana olemista.

– Ammattitaitoa on se, että pystyy erottamaan mikä on kulttuuria, mikä henkilön persoonallisuutta ja mitä tilanne tuo maahanmuuttajan kohtaamiseen. (HäSa)

Päivän lehti

31.5.2020