Uutiset

Ympäristöhaitat veisivät kirjanpidon miinukselle

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) esittää ympäristövaikutusten sisällyttämistä niin yritysten kirjanpitoon kuin valtioiden budjetteihin ja bruttokansantuotteisiinkin. Hänen mukaansa ympäristö- ja talouspolitiikkaa ei voida pitää erillään, mikäli ympäristöongelmia kuten esimerkiksi ilmastonmuutosta halutaan todella vähentää.

-Kirjanpitoon merkittäisiin, kuinka paljon resursseja on käytetty, mitä on kierrätetty ja niin edelleen. Vaikka yritys olisi tuottanut voittoa, mutta samalla suuria ympäristöhaittoja, tilinpäätös menisi punaiselle, Pietikäinen visioi.

Hänen mallissaan yritysten ympäristöriskit voisivat vaikuttaa myös yritysten lainoihin. Korkean riskin yrityksen – kuten vaikkapa öljyä Meksikonlahdella mereen päästänyt BP – olisi vaikeampi saada lainaa, kun taas asioista hyvin huolehtinut yritys saisi lainansa pienemmällä korolla.

Palmuöljyä vai korjuujätettä?

Sama koskisi myös valtioiden ympäristöpolitiikkaa, jonka pitäisi sitoutua kestävän kehityksen mukaisen tuotannon tukemiseen.

-Ei käytettäisi rahaa sellaisen toiminnan tukemiseen, joka on ympäristölle haitallista. Myös verotuksella on mahdollista ohjata. Lisäksi uudet kokeiluhankkeet suosisivat energia- ja resurssitehokkaita ratkaisuja, Pietikäinen luettelee mahdollisia keinoja.

Lisäksi hän kaipaa ympäristövaikutusten kokonaisuuden huomioimista esimerkiksi yhteisissä bioenergiatavoitteissa.

-Jos kaikki alkavat ostaa palmuöljyä, sen tuotantoa tarvitaan enemmän, jolloin se on pois metsistä ja ruokapelloista. Toisaalta esimerkiksi maatalouden korjuujätteellä voisimme tuottaa vähintään 20 prosenttia bioenergiapaketistamme, Pietikäinen sanoo.

Yritykset valmiina, vain keinot puuttuvat

Pietikäisen laskelmien mukaan vuonna 2050 ihmisten hyvinvointi ja yritysten tulos pitäisi tuottaa kymmenesosalla nykyisistä resursseista. Sen takia tarvittaisiin kannustimia resurssitehokkuuteen.

-Yrityksissä on noin keskimäärin jo havahduttu asiaan, puutetta on lähinnä vaikuttavista menetelmistä ja keinoista. Toki poikkeuksiakin on, kuten esimerkiksi tämä Janakkalan sorakuoppatapaus osoittaa, Pietikäinen sanoo viitaten viime viikolla uutisoituun paikalliseen ympäristörikosepäilyyn.

Suurin este yritysten ympäristöinvestoinneille on niihin kannustavan politiikan puuttuminen.

-Ongelmana on, että politiikka laahaa jälkijunassa ja ne yritykset, joille ympäristön huomioiminen on hankalinta, ovat äänekkäimpiä uudistusten vastustajia, Pietikäinen huomauttaa.

Kuinka pian yhteiskunta sitten olisi valmis ympäristövaikutukset huomioivaan politiikkaan?

-Tavoite on selkeä. Mutta kyllä siinä muutama kymmenen vuotta menee, kun me pohdimme, miten se käytännössä toteutetaan, Pietikäinen arvioi. (HäSa)