Uutiset

Ympäristökeskuksen puolustettava Kyynäröisen luontoarvoja

Päätöksessään Natura 2000 -suojelusta valtioneuvosto jätti kaikki alueiden käyttöä koskevat luvat voimaan. Tämä aiheuttaa ristiriitoja ja vaikeuttaa suojelun toteuttamista erityisesti vanhojen vesitalouslupien alueilla. Esimerkkinä tästä on Lopella ja Rengossa sijaitseva Kyynäröinen, jonka suojelusta myös Markku Pulkkinen kirjoitti Vierailija-artikkelissaan Hämeen Sanomissa 14.1.2006.

Kun Pulkkisen kirjoitus ympäristökeskuksen toimista Kyynäröisen suojeluasiassa oli yksipuolinen ja puutteellinen, on asiaa syytä tarkentaa.

Järven luontoarvojen suojelun suotuisa taso vaarantui vuonna 2002, kun järjestely-yhtiö muutti pitkään vallinnutta tilannetta purkamalla laskuojassa lähes 30 vuotta olleen padon. Turvatakseen järven luontoarvot ympäristökeskus joutui nopeasti hakemaan lupaa väliaikaiselle padolle. Siihen ympäristökeskusta velvoitti luonnonsuojelulaki.

Sen mukaan ympäristökeskuksen tehtävänä on edistää ja valvoa luonnonsuojelua alueellaan, esimerkiksi sitä, että Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella ei heikennetä suojeluarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Naturaan.

Kyynäröinen on matala, keskisyvyydeltään vain noin 0,8 metriä. Vanhan padon purkamisen jälkeen vuonna 2002 vedenpinta laski – ajoittain vuoden 1936 järjestelyluvassa määrättyjen kesä- ja matalavedentasojen alle – ja umpeenkasvu kiihtyi. Sitä edisti vielä vuosien 2002 ja 2003 kuivuus.

Ympäristökeskus rakennutti väliaikaisen padon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston töidenaloittamisluvalla toukokuussa 2003 turvatakseen järven luontoarvot varsinaisen kunnostussuunnittelun ja sen vaatiman lupakäsittelyn ajaksi. Ilman toimenpiteitä lintujen elinmahdollisuudet järvellä olisivat heikentyneet ratkaisevasti.

Järjestely-yhtiön mukaan pato aiheutti tulvia rantapelloille. Mittauksin ja laskelmin on kuitenkin osoitettu, että padolla ei ollut mitään käytännön vaikutusta tulvakorkeuksiin, jotka määrää Laironjärvestä lähtevän Kaartjoen purkukyky.

Tulvatilanteessa vesi virtaakin Laironjärvestä Kyynäröiseen päin. Kyynäröisen rantapellot ovat hyvin alavia ja kärsivät vettymisestä vuoden 1936 järjestelyluvan mukaisessa tilanteessakin.

Vaasan hallinto-oikeus kumosi väliaikaisen luvan ja hylkäsi ympäristökeskuksen lupahakemuksen puutteellisena. Korkein hallinto-oikeus pysytti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen voimassa joulun alla 2005. Näiden päätösten takia ympäristökeskus poistatti väliaikaisen padon Kyynäröisen laskuojasta 11.1.2005.

Ympäristökeskus oli hakenut väliaikaista lupaa puutteellisin asiakirjoin, koska kaikkia tarvittavia selvityksiä hankkeen vaikutuksista ei ehditty tehdä. Luontoarvojen turvaaminen edellytti kuitenkin nopeaa toimintaa.

Kunnostussuunnittelun yhteydessä vaikutukset selvitettiin perusteellisesti, ja ympäristökeskus haki marraskuussa 2004 ympäristölupavirastolta lupaa Kyynäröisen kunnostukseen.

Ensisijaisena tavoitteena on turvata järven suojeluarvot. Suunnitellut toimet parantavat myös järven tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Kunnostus sisältää uuden padon rakentamisen Kyynäröisen laskuojaan, ruoppauksia, pesimäsaarekkeita, niittoja sekä yksityistien korottamisen. Uusi pato on suunniteltu luonnonkoskimaiseksi, jolloin se toimii myös kalannousuväylänä. Lisäksi lupahakemus sisältää ehdotuksen sekä väliaikaisen että uuden padon aiheuttamien vahinkojen ja haittojen korvaamisesta.

Harri Kallio

johtaja

Hämeen ympäristökeskus