Uutiset

Ympäristökeskuksessa ei uskota kevättulviin

Runsaat vesisateet Kanta-Hämeessä saattavat muuttaa tilanteen täysin. Vanajaveden ja Puujoen vedenpinnat ovat harvinaisen matalalla.

Vanajaveden vedenpinnan korkeutta säätelevässä Pirkanmaan ympäristökeskuksessa kyseisen vesistön ei uskota tulvivan tänä keväänä.

Kenttämestari Kari Ranta-aho Hämeen ympäristökeskuksesta valmistautuu tarkistamaan Puujoen vedenpinnan korkeuden.

– Luotamme siihen, että elleivät sääolosuhteet aivan merkillisiksi heitä, me pysymme Vanajaveden luvanmukaisissa rajoissa, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 1962, osastopäällikkö Jouko Havu kertoo.

Veden korkeus pitäisi säännöstelyllä olla kesäkuun alussa 79,50 sentissä merenpinnan yläpuolella. Kuluneella viikolla vedenpinta oli tästä liki metrin alempana.

– Aika lailla siellä on vielä tulvimisvaraa. Vedenpinta on laskettu mahdollisten kevättulvien takia niin alas, että sinne mahtuu vesiä. Koko ajan juoksutamme vettä Kokemäenjokeen niin paljon kuin sinne voi juoksuttaa. Emme me voi Poriakaan hukuttaa, Havu naurahtaa.

– Vielä toukokuussa Vanajavettä ei saa nostaa ihan kesäkuun korkeuksiin, jotta viljelijät pääsevät kyntötöihin pelloilleen, hän lisää.

Jouko Havu sanoo, että mikäli Hämeenlinnan seudulla Vanajavesi alkaa tulvia, se johtuu siihen Hausjärven suunnalta virtaavan Puujoen mahdollisesta tulvimisesta.

– Jos sulaminen tapahtuu nopeasti, sieltä tulevat vedet eivät kertakaikkiaan mahdu uomaan, koska siellä ei ole luonnollisena varastotilana järviä.

Lunta ei tavallista enempää
Tekninen tarkastaja Jouni Riihimäki Hämeen ympäristökeskuksesta kertoo, että vesi on matalalla myös herkästi tulvivassa Puujoessa.

– Se on itse asiassa hämmästyttävän alhaalla, 84 sentissä. Olemme sitä vähän itsekin ihmetelleet, mutta sulamisvesiä ei ole vielä valunut kunnolla, koska öisin on ollut pakkasta ja sade on tullut lumena.

Puujoen vedenpinnan korkeus on huhtikuussa keskimäärin 1,58 metriä.

Suomen ympäristökeskuksen sääennusteisiin perustuvan arvion mukaan näyttää siltä, että Puujoen vesimäärät olisivat suurimmillaan 12.-15. huhtikuuta.

– Ensi viikolla alkaa tapahtua, jos lämpötila on öisinkin nollan tuntumassa ja lumi alkaa sulaa. Mitään suurtulvaa ei kuitenkaan ole odotettavissa, Riihimäki sanoo.

Jouni Riihimäen mukaan on ”harhaa”, että lunta olisi maassa jotenkin poikkeuksellisen paljon.

– Pitkäaikaiset keskiarvot näyttävät, ettei lunta nyt niin hirveän paljon ole, noin 30 senttiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on vain totuttu siihen, ettei lunta juuri ole ollut.
Säätilan yllättävä muuttuminen voi silti aiheuttaa tulvariskin.

– Jos tulee kovia vesisateita ja sataa yhtä mittaa kaksi viikkoa, se on paha. Joki ei vedä määräänsä enempää, koska se on alajuoksulta vähän huonossa kunnossa. Se on liian matala, kapea ja tukossa eli se pitäisi perata, Riihimäki selvittää.

Pirkanmaan ympäristökeskuksen osastopäällikkö Jouko Havu pitää suurimpana tulvauhkana lumien ja jäiden sulamisen pitkittymistä.

– Jos sulaminen viivästyy huhtikuun loppupuolelle tai pahimmassa tapauksessa vapun tienoille ja kaikki veden lähtevät liikkeelle yhtä aika, silloin meille voi tulla tulva myös tällaisista keskimääräisistä aineksista.

Oman ongelmansa näin keväisin ojien, purojen ja jokien vapaaseen vedenkulkuun aiheuttavat jäässä olevat tierummut.

– Kun vettä on liikkeellä ja röörit tukossa, silloin vesi tietysti rupeaa nousemaan. Tässä vaiheessa yksityisten tienhoitokuntien kannattaisi katsoa, missä kunnossa ne rummut ovat, Havu sanoo.

Tiedottamisessa parantamisen varaa
Puujoessa mittauksia on tehty vuodesta 1978. Kevättulvat eivät Jouni Riihimäen mukaan ole joessa mikään jokavuotinen ongelma. Huhtikuun korkein lukema, 2,46 metriä, mitattiin vuonna 1984.

Viimeksi joki näytti voimansa elokuussa vuonna 2004, jolloin rankkasateet nostivat joen pinnan korkeimmillaan 3,43 metriin. Silloin vesi lainehti yläjuoksulla olevan padon yläpuolisien kesämökkien lattialla sekä valtasi maanviljelijöiden peltoja muun muassa Janakkalassa.

Vastaavasti Vanajavesi tulvi Hämeenlinnassa paikoin pelloille, talojen kellareihin ja kesäasuntoihin. Tulvista kärsineet asukkaat laativatkin tuolloin julkilausuman, jolla haluttiin selvittää, olisiko Vanajaveden vedenpinnan laskeminen säännöstelyasetusten mukaan yleensä mahdollista.

Hämeen ympäristökeskuksen tekninen tarkastaja Jouni Riihimäki kertoo, että heillä ei ole mitään järjestelmää varoittaa asukkaita mahdollisista tulvista.

– Asukkaita voidaan varoittaa tulvista vain palokunnan kautta. Tämmöinen hälytystyyppinen asia kuuluu palokunnalle. Meillä ei ole resursseja semmoista hoitaa. Ja miten tieto sitten jaettaisiin, kun kaikilla ei ole sähköpostiakaan, Riihimäki ihmettelee.

– Ainakin Puujoen varren mökkiläiset ovat aika hyvin asiasta (tulvariskistä) tietoisia ja osaavat seurata tilannetta, hän jatkaa.

Säästä varoittaminen kuuluu Ilmatieteen laitoksen viranomaisrooliin. Laitoksen nettisivuilla kerrottiin viime maanantaina, että se pyrkii tehostamaan luonnononnettomuuksien seurantaa ja niistä varoittamista, vaikka rahoitusta Luonnononnettomuuksien varoituskeskukseen, Luovaan, ei tämän vuoden lisätalousarvioon esitettykään.

Järjestelmä olisi tarvittaessa varoittanut väestöä ja viranomisia muun muassa tulvista, maanvyörymistä, maanjäristyksistä ja merellisistä riskeistä. (HäSa)

Päivän lehti

4.4.2020