Uutiset

Ympäristörikosten määrä on kasvussa – Laiton jätekauppa rehottaa, sillä sen tuotot ovat jo samaa luokkaa huumesalakuljetuksen kanssa

Suomen kansallisen ympäristörikosten seurantaryhmän mukaan viime vuonna tuli tutkintaan yli 500 ympäristörikosta. Valtaosa törkeistä tekomuodoista liittyy erilaisten jätteiden muodossa tapahtuneeseen ympäristön pilaamiseen sekä lupaehtojen vastaiseen toimintaan.
Luonto- ja ympäristöarvojen merkitys ja niiden suojelu ovat viime aikoina korostuneet johtuen ilmastonmuutoksesta, Poliisihallituksessa arvioidaan. Kuva: Eila Kilpeläinen
Luonto- ja ympäristöarvojen merkitys ja niiden suojelu ovat viime aikoina korostuneet johtuen ilmastonmuutoksesta, Poliisihallituksessa arvioidaan. Kuva: Eila Kilpeläinen

Ympäristörikosten määrä on kasvussa. Suomen kansallisen ympäristörikosten seurantaryhmän mukaan esitutkintaviranomaisille tutkintaan tulleiden ympäristön turmelemiseen (202 kappaletta), törkeään ympäristön turmelemiseen (12), ympäristörikkomuksiin (246) ja luonnonsuojeluun (53) liittyvien rikosten määrä oli kasvussa viime vuonna.

– Luonto- ja ympäristöarvojen merkitys ja niiden suojelu ovat viime aikoina korostuneet johtuen osaltaan ilmastonmuutoksesta, poliisitarkastaja Arto Hankilanoja Poliisihallituksesta arvioi.

Hankilanoja toimii kansallisen ympäristörikosten seurantaryhmän puheenjohtajana. Hänen mukaansa törkeät ympäristön turmelemisen tekomuodot toteutetaan tyypillisesti liiketoiminnan yhteydessä.

Valtaosa törkeistä tekomuodoista liittyvät erilaisten jätteiden muodossa tapahtuneeseen ympäristön pilaamiseen sekä osin tai kokonaan lupaehtojen vastaiseen toimintaan. Esimerkiksi laittoman jätekaupan tuotot arvioidaan jo nyt olevan samaa suuruusluokkaa kuin huumausaineiden salakuljetuksella saatavat tuotot

– Ilmastonmuutoksen voidaan jo nykyisellään arvioi­da vaikuttavan Suomen luontoon sekä eläin- ja eliökantaan haitallisesti. On odotettavissa, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tullaan antamaan uutta tiukkenevaa sääntelyä, joka tuo päästöjen vähentämiseen ja jätteiden käsittelyyn liittyviä teknisiä ja taktisia kustannuksia nostavia vaatimuksia. Tämän johdosta ympäristörikokset, joissa laistetaan päästöjen ja jätteiden asianmukaisesta käsittelystä minimoiden suojelutoimista aiheutuvat kustannukset, muodostuvat toimijoilleen yhä tuottoisammaksi rikoshyödyksi, Hankilanoja sanoo.

Terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia rikoksia lisää

Ympäristörikoskatsauksessa on esitetty poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tietoon tulleet ympäristörikokset rikosnimikkeittäin vuosilta 2014 –2018. Ympäristörikostilastot perustuvat siihen, millä rikosnimikkeellä tapausta on tutkittu esitutkintavaiheessa. Jos asia etenee syyteharkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn, rikosnimike on voinut muuttua.

Esitutkintaviranomaisten kirjaamien rikoslain luvussa 48 tarkoitettujen ympäristörikosten, ja rikoslain 48 a luvun luonnonvararikosten määrä on vuonna 2018 ollut kokonaisuutena suurempi edellisiin vuosiin verrattuna.

Rikoslain 44 luvun terveyttä ja turvallisuutta vaarantaviin rikoksiin sisältyy tekoja, joilla voi olla huomattavia vaikutuksia ympäristöön, ja myös näiden rikosten määrä on vuonna 2018 lisääntynyt.

Myös muita ympäristöä säänteleviä lakeja koskevat rikokset ovat nousseet 2018. Kokonaisuutena voidaan todeta, että ympäristörikoksiksi luokiteltujen rikosten määrä on vuonna 2018 noussut.

Luvun 48 ympäristörikoksista, luvun 48 a ja 44 luvun ympäristöön liittyvistä rikoksista siirtyy syyttäjille vuosittain noin kolmannes. Ympäristörikosten vakavuutta arvioitaessa huomioidaan tavoitellun rikoshyödyn suuruuden lisäksi haittavaikutukset luonnolle. Ympäristörikoslainsäädännön suojeluobjektina on monimuotoisen ja puhtaan luonnon säilyttäminen.

Esitutkinta- ja valvontaviranomaisista muodostettu moniviranomaisryhmä on toiminut kansainvälisesti vertaillen edelläkävijänä viranomaisyhteistyössä toteutetussa toiminnan kehittämisessä ja seurantatietojen raportoinnissa. Vuosikatsaus on toiminut Interpolin suosittelemana malliraporttina. Seurantaryhmä on toiminut yhtäjaksoisesti 20 vuoden ajan.