Uutiset

Yrittäjällä ei ole varaa valita turvallisuuskorttikoulutusta

Alihankkija ei voi aina valita itse, miten osoittaa hallitsevansa työturvallisuuden.
Täysi käsi. LVI-Iivarin Markus Lammi ja Ville Iivari kertovat, etteivät työssä vaadittavat kortit vielä näihin lopu. Lammi laskee, että henkilöstön koulutuspäivälle tulee hintaa 3000-3500 euroa tulonmenetyksineen.

Työturvallisuuskortin markkina-asema harmittaa yrittäjiä rakennusalalla. Laki ei vaadi työmaille tiettyä turvallisuuskoulutusta, mutta käytännössä suurten yritysten päätökset sitovat pienempiä.

– Pienet yritykset haluaisivat löytää kustannustehokkaampia tapoja huolehtia työturvallisuuskoulutuksesta. Alihankkijoina heidän on kuitenkin hankittava se koulutus, jota päätoteuttaja edellyttää, Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin sanoo.

Työmaalla vaadittava, isolla alkukirjaimella kirjoitettu Työturvallisuuskortti on rekisteröity tavaramerkki, jonka käyttöoikeudet omistaa Työturvallisuuskeskus ry. Yhdistyksen sertifioima kouluttaja myöntää kortin kahdeksan tunnin koulutuksen ja hyväksytyn kokeen päätteeksi.

Korttia myöntävä Työturvallisuuskeskus ry:n juuret ulottuvat 1970-luvulle. Alihankinta ja aliurakointi lisääntyivät 2000-luvun alussa, jolloin alettiin pohtia, miten yhteisillä työpaikoilla voitaisiin varmistaa riittävä työturvallisuusosaaminen. Työturvallisuuskoulutus aloitettiin vuonna 2003. Sen tavoitteena oli poistaa päällekkäisyyksiä.

Vastaava lakimies Ville Wartiovaara kertoo, että Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus vahvisti 2010-luvun alussa kannanoton, joka edellytti säännöllistä työturvallisuuskoulutusta ja sen osoittamista työturvallisuuskortilla. Markkinoilla ei vielä ollut muita vastaavia yhteismitallisia työturvallisuuskoulutuksia.

– Nyt kun markkinoilla on muitakin toimijoita ja uusia menettelytapoja, joilla voidaan osoittaa työturvallisuusosaaminen, RT on suositellut yrityksiä käymään keskusteluja tilaajiensa kanssa siitä miten ne voisivat osoittaa työntekijöidensä työturvallisuuskouluttautumisen. Kaikki työturvallisuutta edistävät ratkaisut ovat hyväksi toimialalle. RT ei voi ottaa kantaa yhden toimintatavan puolesta. Tietyn kortin tai tavan suosiminen olisi kilpailun rajoittamista.

Hän lisää, että rakennustyömaan päätoteuttaja toimii kuten rakennuttaja edellyttää.

– Erityisoloihin on perehdyttävä työmaakohtaisesti. Sellaista ei voi tehdä etukäteiskursseilla.

Turvallisuuspäällikkö
Antti Leino vahvistaa, että Skanska Oy:n työmailla aliurakoitsijoiltakin vaaditaan Työturvallisuuskortti.

Rakennustyömaalle on lain mukaan nimettävä päätoteuttaja, joka vastaa turvallisuudesta. Päätoteuttaja laatii työmaalle turvallisuussäännöt, jotka koskevat kaikkia siellä työskenteleviä.

– Samalla koulutuksella varmistetaan osaamisen yhdenmukaisuus, Leino perustelee.

– Kukin työnantaja vastaa työntekijänsä turvallisuudesta, mutta päätoteuttajalla on vielä erityinen vastuu. Kun aliurakoitsijalle sattuu työtapaturma, oikeudessa tulee tuomio useimmiten myös päätoteuttajalle. Rakennusalan työntekijöiden tapaturmataajuus on yhä korkeampi kuin teollisuudessa, joten panostukset koulutukseen ovat jatkossakin tärkeitä.

Kilpailuasiainneuvos Mika Hermas kertoo, että turvakorttiasiaa on pohdittu Kilpailu- ja kuluttajavirastossa, mutta ei varsinaisena tapauksena.

– Olemme tietoisia siitä, että Työturvallisuuskortti on saanut historian saatossa tietyn vakiintuneen aseman ja suojatun tavaramerkin, mutta virasto ei ole ryhtynyt sen suhteen selvityksiin, Hermas sanoo.

Hermaksen mukaan markkinoilla toimii joukko työturvallisuuskouluttajia, ja työturvallisuudesta vastaava taho voi valita työturvallisuusasioiden hallinnan osoittamiseksi muunkin tavan.

Digitalisaatio tuo markkinoille verkko-opetukseen erikoistuneita toimijoita.

– Kilpailu kirittää koulutuksen sisältöä. Ei ole sellaisia merkkejä, että hinnat poljetaan alas ja koulutuksen laatu kärsii. Koko kurssin suorittaminen perinteisesti kasaa yrittäjän kustannuksia, Satu Grekin sanoo.

Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Rauno Hanhela puolustaa lähiopetusta.

– Se ei ole pelkkää tiedon jakamista vaan motivoimista, asenteisiin vaikuttamista, keskustelua ja yhdessä pohtimista .Uusista koulutusmuodoista on puhuttu taustayritysten ryhmässä ja kuuntelemme yritysten toiveita. Jatkossa korttia uusittaessa voisi käyttää monimuoto-opetusta, joka tapahtuu osin verkon välityksellä.

Hanhela ei ota kantaa edustamansa kortin asemaan markkinoilla.

– Koulutus on aina hyväksi, ja varmasti moni täydentää osaamistaan muillakin kursseilla.

Satu Grekinin mukaan hankintalainsäädäntö toi yrittäjälle valinnanvaraa julkiselle puolelle. Esimerkiksi Liikennevirasto edellyttää Työturvallisuuskorttia tai vastaavaa koulutusta.

Työturvallisuuskortti

Vuonna 2003 kehitetty koulutus, jonka moni työnantaja vaatii työskentelyn ehdoksi.

Käytössä rakennusalan lisäksi lähinnä teollisuudessa sekä kuljetus- ja logistiikka-aloilla ja jonkin verran myös palvelu- ja kunta-alalla.

Kehitetty edistämään turvallisuutta yhteisillä työpaikoilla ja poistamaan päällekkäistä työturvallisuuskoulutusta.

Kortteja suoritettu noin 1,5 miljoonaa kertaa. Voimassa olevia kortteja on noin 760 000. Kouluttajia on noin 3000, joista aktiivisia muutama sata. Vuosittain koulutuksen saa noin 150 000 henkilöä noin 12 000 koulutustilaisuudessa

Hinnoittelu on markkinavetoista, tyypillisesti noin 130 euroa.