Uutiset

Yrittäjät haluavat kilpailla nykyisten te-toimistojen ja ely-keskusten tarjoamista palveluista

Maakuntauudistuksen jälkeen yrittäjät voivat kilpailla toimialoilla, joilla se ei tällä hetkellä ole mahdollista. Sosiaali- ja terveysalasta on käyty paljon keskustelua, mutta mahdollisuuksia avautuu muuallekin.

– Kasvupalvelut ovat toinen iso kokonaisuus, Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jyrki Mäkynen toteaa.

Kasvupalveluilla tarkoitetaan nykyisten te-toimistojen ja ely-keskusten tuottamia palveluja. Yrittäjien näkökulmasta toiveena on se, että maakuntauudistuksen valmistuttua julkishallinto ei saisi kilpailla sellaisilla toimialoilla, joilla yritykset toimivat.

– Näemme isona periaatteellisena kysymyksenä sen, että sote- ja maakuntauudistus tehdään asiakkaan näkökulmasta. Se koskee sosiaali- ja terveyspalveluita käyttäviä asiakkaita, mutta myös kasvupalveluita, joita käyttävät työntekijät, työttömät ja yrittäjät, Mäkynen jatkaa.

Rajanvetoa käydään tulevaisuudessa todennäköisesti esimerkiksi kuntien yrityksille suunnattujen liikelaitosten kohtalosta.

– Näen, että kunnallisten elinkeinoyhtiöiden palveluille on jatkossakin tarvetta, niiden ei vain pidä toimia kaupallisten markkinoiden sektorilla, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Yrittäjien tavoitteena siis on, että jos kunnat tai muut julkisyhteisöt haluavat olla mukana tarjoamassa nykyisten te-toimistojen ja ely-keskusten tuottamia palveluja, niiden pitää muuttaa useissa tapauksissa toimintansa yhtiömuotoiseksi, jolloin ne ovat toimintamuotonsa näkökulmasta samalla viivalla yrittäjien kanssa.

Mäkynen ja Pentikäinen kertoivat kannoistaan Oulussa keskiviikkona ja torstaina pidettävässä kunnallisjohdon seminaarissa, johon kokoontuu noin 950 kuntien ja yrittäjien edustajaa yli 200:sta kunnasta.

Rooleista toivotaan selvärajaiset

 

Seminaarissa pidetyissä puheenvuoroissa nostettiin muutamaan otteeseen esille huoli siitä, että kuntien ja maakuntien roolit suhteessa toisiinsa tai suhteessa yrittäjyyteen eivät ole täysin selvät.

– Toivottavasti saamme selvät määritelmät siitä, mistä vastaa kunta, mistä maakunta ja mitkä tehtävät ovat markkinoilla, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala toteaa.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) puolestaan muistuttaa, että maakunnat voivat ja saavat erota toisistaan.

– Kunnissa ja maakunnissa pitää uskaltaa tehdä visioita siitä, mitkä ovat niiden tavoitteet. Mikään kunta tai maakunta ei voi olla kaikessa hyvä, Vehviläinen sanoo.

 

Pk-yritysten asema huolettaa yrittäjiä

 

Yrittäjissä maakuntauudistukseen suhtaudutaan lähtökohtaisesti positiivisesti, mutta huolenaiheitakin on. Asia selviää esimerkiksi Kalevan keskiviikkona julkistamasta yrittäjille ja kuntajohtajille suunnatusta kyselystä.

Ennen kaikkea yrittäjät ovat huolissaan vuonna 2019 voimaan astuvan sote- ja maakuntauudistuksen alla pienten ja keskisuurien yritysten mahdollisuuksista kilpailla tasavertaisesti suurten yritysten kanssa.

Kalevan kyselyyn vastasi 145 kuntajohtajaa ja yrittäjää. Yhteensä 64 prosenttia eli kaksi kolmesta vastaajasta kertoi pelkäävänsä, että suuret yritykset saavat maakunnassa monopoliaseman.

 

Suomen Yrittäjät toivoo yrityskauppaseurantaa

 

Luku on sikäli korkea, että reilusti yli puolet vastaajista kuitenkin uskoi sote- ja maakuntauudistuksen parantavan yritysten toimintaedellytyksiä.

– On iso kysymys, millaista hankintapolitiikkaa julkisyhteisöt harjoittavat. Jos mennään isoihin kilpailutuksiin ja keskitettyihin ratkaisuihin, siinä piilee vaara, että pienet ja keskisuuret yritykset eivät voi olla aidosti mukana, Mäkynen sanoo.

Viitteitä ongelmista on nähtävillä sosiaali- ja terveysalan yritysten kaupoissa, joissa isot toimijat ostavat pieniä pois markkinoilta.

– Tällä hetkellä on käynnissä markkinoiden uusjako, joka huolestuttaa meitä. Sen vuoksi haluaisimme tehostetun yrityskauppaseurannan, Pentikäinen sanoo.

Päivän lehti

5.12.2020

Fingerpori

comic