Uutiset

Yrittäjät ja Etla: Menoja on leikattava

Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla evästävät seuraavaa hallitusta tekemään menoleikkauksia ja merkittävän työmarkkinauudistuksen. Yrittäjät toivovat kannustavampaa veropolitiikka ja Viron veromallin selvittämistä. Etla keventäisi työn verotusta ja rahoittaisi alennukset verottamalla lisää kulutusta ja kiinteistöjä. Yrittäjät lupaavat Suomeen uusia työpaikkoja, jos tavoitteet toteutetaan.

Suomen Yrittäjät ja Etla julkistivat torstaina tavoitteita vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan. Yrittäjien etujärjestön ja Etlan ohjelmissa on paljon yhteistä. Molempien mielestä työmarkkinat on saatava notkeammiksi ja hallituksen on otettava lisää vastuuta työelämän sääntöjen kehittämisestä. Etla painottaa, että uuden hallituksen ohjenuorana tulee olla velkaantumiskehityksen taittaminen vaalikauden loppuun mennessä.

Yleistä palkanalennusta ei ole kummankaan vaalitavoitteissa. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus esittää, että työehdoista olisi voitava sopia paikallisesti paljon laajemmin niin, että ne vastaisivat yritysten palkanmaksuvaraa. Työehtosopimukset olisivat aina kuitenkin perälautana.

Etla muistuttaa, että työtunnin hintaa työnantajalle voisi alentaa kahdella tavalla puuttumatta palkkatasoon. Palkan sivukuluja eli eläke- ja sosiaaliturvamaksuja voisi alentaa tai säännöllistä työaikaa pidentää ilman kokonaispalkan korotusta. Tuntuva kustannusetu saataisiin, jos esimerkiksi 37,5 tunnin viikkotyöaika pidennettäisiin 40 tuntiin.

Yrittäjät suhtautuvat varovaisesti eläke- ja sosiaaliturvamaksujen alentamiseen. Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jyrki Mäkysen mukaan lyhytaikaisia, rajuja toimia voi tehdä, jos samalla on mietittynä keinot niiden takaisinmaksamiseksi tulevaisuudessa. Lisäksi Suomeen investoivat eivät pidä sahaavista liikkeistä.

Yrittäjien mielestä ensi vaalikaudella on käytävä keskustelu hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, kun rahat eivät kaikkeen riitä. Järventauksen mukaan julkisen sektorin menojen pienentäminen 50 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen voisi tuoda neljä miljardia euroa säästöjä.

Järventaus ei tee leikkauslistoja, mutta mainitsee, että esimerkiksi sosiaalietuuksien indeksikorotuksista luopuminen toisi merkittäviä säästöjä. Elinkeinotukiin pitäisi myös puuttua.

Myös Etlan listalla on indeksitarkistuksista luopuminen. Tutkimuslaitoksen mukaan se voidaan ongelmitta ulottaa myös eläke-etuuksiin. Etlan mukaan tulonsiirtojen vaikuttavuusarviot ovat työläitä tehdä, joten helpoin ja suurimmat virheet välttävä tapa on käyttää juustohöylää eli leikata kaikilta etuja tasaisesti.

Koulutuksen Etla säästäisi leikkauksilta, koska on vahvaa näyttöä siitä, että korkeatasoisella koulutuksella on ratkaisevaa merkitystä maan menestykselle.

Etla painottaa listassaan myös eläkeuudistuksen ja sote-uudistuksen viemistä maaliin. Eläkeratkaisu jäi vajaaksi siksi, että niin sanottu työttömyysputki mahdollistaa ja kannustaa jättäytymään työelämästä ennen varsinaista vanhuuseläkeiän alarajaa. Kestävyysvaje jatkuu, kun työttömyysputken alaikäraja on kiinnitettynä.

Sääntelyn kitkeminen kuuluu Yrittäjien keskeisiin tavoitteisiin. Erityistä kiusaa sääntelystä on Järventauksen mukaan ollut sosiaali- ja terveydenhuollon pienissä yrityksissä.

Viron veromalli pitäisi Suomen Yrittäjien mielestä selvittää perusteellisesti. Malli sai laajaa kannatusta myös Lännen Median 2.1. julkistetussa yrittäjäkyselyssä. Malli tarkoittaa sitä, että yritystä verotettaisiin vasta, kun se ottaa voiton ulos yrityksestä.

Järventaus myöntää, että malliin siirryttäessä yhteisöverotuloja menetettäisiin miljardeja, mutta pitkällä aikavälillä verotulot tulisivat takaisin.

Yhteisöverokantaan ei esitetä muutoksia vuoden 2014 alennuksen jälkeen. Yrittäjät ajavat yrittäjävähennystä elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille sekä arvonlisäveron alarajan huojennuksen nostoa 50 000 euroon asti. (LM-HäSa)

 

Asiasanat