Uutiset

Yrittäjät sanovat liian kireäksi, ay-liike löyhäksi – tilastojen valossa Suomen irtisanomissuoja on Euroopan keskitasoa

Hallituksen suunnitelma irtisanomisen helpottamiseksi pienissä yrityksissä tyrmistyttää ammattiliittoja. Useat palkansaajajärjestöt harkitsevat toimia lakihanketta vastaan. Keskusjärjestöistä SAK:n hallitus käsittelee järjestöllisiä toimia maanantain kokouksessaan. Myös STTK:n työvaliokunta on koolla. Työmarkkinoihin erikoistunut taloustieteen professori Roope Uusitalo arvioi, että irtisanomissuoja on Suomessa eurooppalaista keskitasoa. Uusitalo kuitenkin korostaa, että aukoton vertailu maiden kesken on vaikeaa.

Irtisanomissuoja on Suomessa kireydeltään eurooppalaista keskitasoa, arvioi työmarkkinoihin erikoistunut taloustieteen professori Roope Uusitalo.

– Yleiskuvassa olemme keskitasolla, mutta kokonaisuus on monimutkaisempi, koska mittareita on useita, Uusitalo sanoo.

Tavallisimmin vertailussa käytettävässä kehittyneiden maiden talousjärjestö OECD:n yleisindeksissä Suomi sijoittuu irtisanomissuojassa Euroopan maiden löyhemmälle puolelle.

Joukkoirtisanomisia ja yksittäisiä potkuja huomioivan OECD:n yleisindeksin perusteella työsuhteen suoja on tiukempi esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa, Norjassa ja useassa Etelä-Euroopan maassa.

Kevyempi suoja on muun muassa Virossa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa ja USA:ssa.

Irtisanomissuoja eroaa sen mukaan, tarkastellaanko niin sanottuja henkilöperusteisia vai tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehtäviä irtisanomisia, Uusitalo sanoo.

Hallituksen ajama lakimuutos koskee henkilöperusteisia irtisanomisia yrityksissä, jotka työllistävät alle 20 henkilöä.

Tavoite on, että yritykset rekrytoivat matalammalla kynnyksellä, kun irtisanominen on helpompaa.

Henkilöstä johtuva irtisanominen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että yritys antaa potkut työntekijälle, joka ei hoida tehtäviään asianmukaisesti.

OECD tilastoi myös yksittäisen työntekijän potkujen suojaa, joka on Suomessa hieman Euroopan keskitasoa kireämpi. Luku sisältää sekä henkilöstä johtuvat että muut irtisanomiset.

Helpompaa yksittäisen työntekijän erottaminen on tilaston perusteella esimerkiksi muissa Pohjoismaissa Ruotsia lukuun ottamatta.

Tällä hetkellä ehtona on, että työntekijä on esimerkiksi laiminlyönyt työvelvoitteitaan toistuvasti.

Jatkossa perusteiksi voitaisiin lukea nykyistä pienemmät rikkomukset, kuten asiaton käyttäytyminen, työaikojen laiminlyönti, alkoholin käyttö tai työohjeiden noudattamatta jättäminen.

Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tehtävistä irtisanomisista taas on kyse silloin, kun työnantaja järjestää yt-neuvottelut, joiden piirissä on tavallisesti laajempi joukko työntekijöitä.

– Esimerkiksi Saksassa ja monissa Keski-Euroopan maissa tällaisten potkujen antaminen voi tulla yritykselle kalliiksi, koska joukkoirtisanomisiin liittyy siellä erilaisia lisämääräyksiä, Uusitalo sanoo.

Suomessa tällaiset lisämääräykset ovat vähäisempiä.

Useat palkansaajaliitot harkitsevat toimia lakihanketta vastaan. Keskusjärjestöistä SAK:n hallitus käsittelee järjestöllisiä toimia maanantain kokouksessaan. Myös STTK:n työvaliokunta on koolla.

Viimeaikaisissa keskusteluissa irtisanomissuojaa on luonnehdittu puhujasta riippuen milloin heikoksi, milloin huippukireäksi.

Tyhjentävä vertailu maiden välillä on mahdotonta, koska irtisanomissuoja muodostuu useista tekijöistä, joita säädellään eri maissa erilaisilla määräyksillä.

Työsuhteen suojaan vaikuttavat esimerkiksi irtisanomisaika, vaatimukset irtisanomiskorvauksista ja yt-neuvotteluista, sallitut irtisanomisperusteet sekä takaisinottovelvollisuutta ja irtisanomisjärjestystä koskevat säännöt.

Suojaan vaikuttavat osittain myös koeajan kesto ja määräaikaisia työsuhteita koskevat määräykset. Suomi on Euroopan keskitasolla myös määräaikaisuuksien sääntelyä koskevassa OECD:n tilastossa vuodelta 2015.

Viime vuonna voimaan astunut lakimuutos tosin salli määräaikaisuuksien solmimisen pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman erillistä perustetta, mikä on muutoin ehtona määräaikaisuudelle.

Lakiehdotuksen piiriin kuuluvissa alle 20 henkilön yrityksissä työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön muistion mukaan noin kolmannes suomalaisista työntekijöistä.

Silti lakimuutoksen merkitys olisi vähäinen, professori Uusitalo arvioi.

– Valtaosa irtisanomisista johtuu tuotannollisista ja taloudellisista syistä eikä henkilöperusteista, joten lakimuutoksella tuskin on kummempia vaikutuksia.

Henkilöstä johtuvissa irtisanomisissa on yrityksen kokoa koskevia poikkeuksia esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa, jossa raja kulkee kymmenen hengen yrityksissä.

Suomessakin yrityksen koko huomioidaan jo nyt irtisanomisperusteita punnitessa, työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoo.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930