Uutiset

Yritykset kysyvät Ilmatieteen laitokselta neuvoja ilmastonmuutoksen torjuntaan – naiset ja miehet suhtautuvat uhkaan eri tavoin

Lakisääteisenä tehtävänämme on tiedon vieminen eteenpäin. Koemme vastuullisuutta, kun yrityksistä ollaan meihin yhteydessä ja halutaan priorisoida toimia ja ymmärtää tilannetta, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski sanoo. Kuva: Ossi Rajala
Lakisääteisenä tehtävänämme on tiedon vieminen eteenpäin. Koemme vastuullisuutta, kun yrityksistä ollaan meihin yhteydessä ja halutaan priorisoida toimia ja ymmärtää tilannetta, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski sanoo. Kuva: Ossi Rajala

Ilmastonmuutoksen torjunta vaikuttaa kiinnostavan ainakin osaa suomalaisista yrityksistä toden teolla, koska ne kysyvät Ilmatieteen laitokselta neuvoja.

– Saamme todella paljon yhteydenottoja yrityksiltä siitä, mitä ne voivat tehdä ilmastonmuutoksen ehkäisemisen eteen omalla alallaan, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski kertoi tiistaina Suomi-Areena tapahtumassa.

Ilmatieteen laitos pyrkii myös apua antamaan.

– Lakisääteisenä tehtävänämme on tiedon vieminen eteenpäin. Koemme vastuullisuutta, kun yrityksistä ollaan meihin yhteydessä ja halutaan priorisoida toimia ja ymmärtää tilannetta, Damski sanoi.

Suomi-Areena -keskustelussa hyviksi keinoiksi nostettiin muun muassa lentomatkustamisen vähentäminen, välttämättömien matkojen kompensointi, paperittomat toimistot, kasvisruokailut ja kulutuksen vähentäminen.

– Monet ihmiset haluavat tehdä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tekoja, mutta eivät tiedä tarkasti miten ja tuntevat olonsa yksinäiseksi muutoksen edessä, pohti Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksen tutkijatohtori Laura Riuttanen.

Akavan järjestämässä keskustelussa kerrottiin Akavan jäsenilleen teettämästä kyselystä, jossa kysyttiin akavalaisten mietteitä ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä.

Kyselyssä 91 prosenttia naisista oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on myös työpaikkojen vastuulla.

Miesten kohdalla vastaava prosenttilukema oli 73 eli jonkin verran vähemmän.

Sama ilmiö on havaittavissa muutenkin.

– Se on huolestuttavaa, että yliopistolla ilmastonmuutos-kursseilla on enemmän naisia kuin miehiä, Riuttanen kertoi.

– Se on kummallista, miksi naiset ja miehet suhtautuvat ilmastonmuutokseen eri tavoin, Damski totesi.

Tingitäänkö elintasosta?

Ilmastotekoihin ryhtyminen tarkoittaa osaksi sitä, että omasta elintasosta ja kulutustottumuksista tingitään. Tutkijatohtori Riuttanen on työssään huomannut, että kysymys on tietyltä osin vaikea myös nuorille.

– Opiskelijat ovat reflektoinneissaan valmiita luopumaan lukuun ottamatta lentämistä. Siitä luopuminen on heille erittäin vaikeata, koska maailmaa halutaan nähdä, Riuttanen kertoi.

Ääri-ilmiöt voivat yleistyä

Suomessa ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja erityisesti talvella, kovat pakkaset harvinaistuvat, hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät kesällä, sademäärät kasvavat ja myrskytuulet voimistuvat.

Sään ääri-ilmiöiden mahdollinen yleistyminen tuo painetta Ilmatieteen laitokselle, jonka tehtävänä on myös varoittaa vaarallisesta säästä.

Pääjohtaja Damski kertoo, että varoitusten ja ennusteiden laadinnan laatu paranee.

– 20 vuotta sitten käytössä olleesta varoitusrepertuaarista on menty valtavasti eteenpäin. Ennusteet paranevat, joten asiakkaiden vaatimukset kovenevat. Tiedän, että varoitusten ja ennusteiden laatijat kokevat sen hyvänä, että laatua joudutaan parantamaan, hän toteaa.