fbpx
Uutiset

Zyskowicz suomii suomettumista

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz julkaisi tiistaina hartaasti odotetut muistelmansa. Zyskowiczin tiedettiin pitäneen päiväkirjaa 1980-luvun kuuman alun vuosina ja ajat sitten hän kertoi, että merkinnöistä on tulossa kirja. “Eduskunnasta menin Baakariin” on nuoren kansanedustajan päiväkirjoista vuosilta 1981-82 koottu kirja, joka varmasti ravistelee – eikä pelkästään kirjoittajan omaa puoluetta.

Ben Zyskowicz iskee kiinni Suomen poliittisen historian mielenkiintoiseen hetkeen. Presidentti Urho Kekkosen valtakausi oli päättymässä, hänen jälkeensä tasavallan presidentiksi nousi Mauno Koivisto. Zyskowiczin ja monen muunkin todistelujen perusteella Suomi oli pahasti suomettunut, Neuvostoliiton henkisesti nujertama, mutta siirtyminen Koiviston aikaan tapahtui lopulta hämmästyttävän mutkattomasti. Oliko Suomi niin suomettunut kuin usein väitetään?

Zyskowicz on vahva poliitikko ja siksi hänellä on asiasta oma perusteltu käsityksensä. Muistelmateoksessa on riittävästi esimerkkejä, joiden varaan hän voi rakentaa käsityksensä suomettuneesta Suomesta. Ilman epäilystäkään virallinen Suomi, puolueet ja eri järjestöt pokkuroivat neuvostovallan edessä tavalla, jota on mahdotonta puolustella edes jälkikäteen. Notkeudelle on monta selitystä: idän pelko, oman edun tavoittelu ja politiikan pelisilmän puute.

Zyskowicz on aina ymmärtänyt, edes jotenkin, muiden puolueiden suomettumista. Sitä hän ei voi sietää vieläkään, että kokoomuksen sisällä oli hänen mielestään Neuvostoliiton kommunistivallan mielistelijöitä. Zyskowicz pitää edelleen käsittämättömänä, että kokoomusnuoret pyrkivät kommunistivetoisen Rauhanpuolustajat-järjestön jäseneksi.

Erityisen tarkasti Zyskowicz pääsi seuraamaan, politiikalle täysin omistautuneena, kansanedustajana kokoomuksen sisäistä linjariitelyä. Kuin sivutyönään Zyskowicz todistaa oikeaksi väitettä, jonka mukaan poliitikon pahimmat vastustajat löytyvät omien joukosta. Kokoomus pysyi koossa, riitely puolueen linjasta oli kuitenkin kovaa ja henkilökohtaisuuksiin menevää. Kokoomuksessa eivät riidelleet pelkästään asiat.

Zyskowicz nostaa pintaan asioita, joista monet poliitikot mielellään vaikenevat. Sumeilematta Zyskowicz muistutti kirjansa julkistamistilaisuudessa, että Johannes Virolaisen esikuvakseen pääministerinä nostanut Matti Vanhanen ajoi K-linjalaisena presidentiksi Ahti Karjalaista. Vanhanen on selityksen velkaa: koska hän vaihtoi Karjalaisen Virolaiseen ja miksi?

Suomen pelasti suomettuneelta Karjalaiselta kansa, koska se ei valinnut häntä Kekkosen seuraajaksi, katsoo Zyskowicz. Tässä hän tulkitsee historiaa sangen vapaasti. Karjalaiselle käänsi selkänsä keskustan kenttäväki, joka valitsi puoluekokouksessa presidenttiehdokkaaksi Virolaisen. Karjalainen hävisi Virolaiselle äänestyksellä ehdokkuuden.

Menot