Sähkön siirtohintojen korotuksille on tulossa 8 prosentin vuosikatto nykyisen 15 prosentin sijaan. Hallitus antoi esityksensä siirtohintojen suitsimiseksi torstaina.
Esitys myös jarruttelee jakeluyhtiöiden investointitahtia korotusten hillitsemiseksi. Toimitusvarmuusvaatimusten takaraja pitenee kahdeksalla vuodella vuoden 2036 loppuun, jolloin siirtoyhtiöillä on enemmän aikaa rakentaa myrskyvarmoja ratkaisuja.
– Nythän on ollut tapauksia, että yhtiö on tietyllä tavalla yli-investoinut ja saanut sillä varjolla sitten nostaa hintoja. Nyt se tulee menemään niin, että Energiavirasto arvioi, onko investointikokonaisuus perusteltu, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) STT:lle.
– Tällä pystytään erityisesti vaikuttamaan siihen, ettei asiakkaille tule äkillisiä muutoksia. Koko ideahan on ollut suitsia voimakkaita nostoja ja kääntää niitä alaspäin, Lintilä sanoi.
Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan esitettyjen muutosten kokonaisuus vähentää vuonna 2022 tähän vuoteen verrattuna yhteensä 350 miljoonalla eurolla jakelumaksuja, jotka yhtiöt voivat asiakkailtaan kerätä.
Kerros taloasujan lasku pienenisi 41 eurolla, omakotiasukkaan 87 eurolla
Ministeriön arviolaskelmissa esimerkiksi 2 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan kerrostaloasujan siirtomaksu pienenisi vuoden 2019 tasosta 41 eurolla ja 5 000 kilowattituntia kuluttavan omakotiasujan maksu 87 eurolla. Sähkölämmitteisen, 18 000 kilowattituntia kuluttavan omakotiasujan lasku pienenisi 227 eurolla.
Käytännössä esitys antaa Energiavirastolle lisää työkaluja puuttua hintojen nousuun.
Energiavirasto käy verkkojen arvon määrityksen läpi, jolloin se pääoma, jolle yhtiöt voivat tuottoja kerätä, pienenee ministeriön arvion mukaan 15 prosentilla. Samalla tuottoaste, mitä pääomalle voi asiakkailta kerätä, pudotetaan 4 prosenttiin nykyisestä 5,7 prosentista.
Näin summa, jonka yhtiöt voivat asiakkailta kerätä, putoaa laskelmien mukaan 350 miljoonalla eurolla vuonna 2022 verrattuna viime vuoden tasoon.
Aikajänne, jolla muutosten on määrä näkyä asiakkaan sähkölaskussa, vaihtelee yhtiöittäin vuodesta 2022 eteenpäin vuosikymmenen loppupuolelle asti. Taustalla on se, onko kyseinen yhtiö jo vienyt investoinnit hintoihin vai onko sillä alijäämiä, joita se voi yhä periä asiakkailtaan.
Kiristyvällä hinnankorotuskatolla on tarkoitus varmistaa, ettei rajuja korotuksia tule myöskään väliaikaisesti.
Osana pakettia hallitus myös helpottaa sähkön pientuotantojärjestelmien perustamista.
Viime vuonna hintoja nosti 17 yhtiötä
Energiateollisuus moitti hallituksen esitystä sanoen, että se vaarantaa sähköverkon investoinnit ja heikentää työllisyyttä.
Sen mukaan Suomen 77 sähköverkkoyhtiötä ovat parantaneet sähkönjakelun luotettavuutta eduskunnan vuonna 2013 asettamien velvoitteiden mukaisesti, ja sähköverkkoon on investoitu vuosittain lähes miljardi euroa.
– Kokonaisuudessaan sähköverkkoihin investoidaan lähes 10 miljardia euroa. Työ on kuitenkin vielä kesken, ja nyt hallituksen esitys uhkaa lopettaa verkkoinvestoinnit. Tämä on räikeässä ristiriidassa talouden elvytyksen kanssa, sanoi Energiateollisuus ry:n energiaverkoista vastaava johtaja Kenneth Hänninen tiedotteessa.
Energiavirasto kertoi aiemmin torstaina, että verkkoyhtiöistä 17 nosti siirtohintoja viime vuoden aikana. Korotusten suuruus vaihteli 2:sta 10 prosenttiin. Kolme verkkoyhtiötä laski hintoja.