Koronaviruspandemian tiedetään kurittaneen kulttuurialaa ankarasti. Samaa viestiä välittää myös opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kysely, jonka vastaajista yli puolet kertoi koronakriisin vaarantaneen heidän toimintaansa olennaisesti viime vuonna. Kolmasosa kuvaili muutoksia merkittäviksi.
Kyselyn perusteella korona on kohdellut kurjimmin henkilöitä ja yrityksiä, kun taas kunnalliset toimijat ja säätiöt ovat päässeet vähemmällä.
Yhteisöille suurimpia muutoksia ovat olleet esimerkiksi yleisökäytössä olevien tilojen sulkeminen ja niissä järjestetyn toiminnan keskeytyminen sekä tulevan toiminnan suunnittelun vaikeutuminen. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista sanoi kehittäneensä uudenlaista toimintaa, ja lähes puolet oli ottanut käyttöön tai kehittänyt uusia digitaalisia yleisöpalveluita.
Henkilövastaajista yli yhdeksän kymmenestä kertoi työtilaisuuksien ja toimeksiantojen vähentyneen tai peruuntuneen, ja lähes yhtä moni arvioi toimeentulonsa heikentyneen. Samalla kuitenkin vajaa puolet kertoi myös uusista työtilaisuuksista.
Vastaajista useat ilmoittivat saaneensa erilaisia koronatukia. Vastauksista käy ilmi, että monet kokevat suurten ja vakiintuneiden toimijoiden saaneen tukea paremmin kuin pienten.
Itsensätyöllistäjien tilanne huolettaa
Monia vastaajia painaa huoli koko alan tulevaisuudesta. Erityisesti esiin nousivat pandemiaan liittyvä epävarmuus ja se, että pandemian vuoksi asetettuja rajoituksia pidetään epäoikeudenmukaisina.
Vastauksista ilmeni myös kokemus siitä, ettei taidetta ja kulttuuria arvosteta eikä niiden merkitystä ymmärretä. Alan perusrahoituksen mahdollinen väheneminen niin ikään huolettaa.
– Taloudellisia vaikeuksia ja konkursseja pidetään todennäköisinä ja kulttuurin eri aloilta oletetaan katoavan osaamista ja asiantuntijuutta. Huoli freelancereista ja muista itsensätyöllistäjistä tulee vahvasti esiin, OKM:n tiedotteessa lukee.
Pandemian myönteisinä puolina vastaajat pitävät digitaalisten palveluiden ja toimintojen kehittymistä. Lisäksi vastaajat huomauttavat, että alalla on tarve järjestäytyä vahvemmin.
Tammi-helmikuussa teetettyyn avoimeen verkkokyselyyn vastasi reilut 2 000 toimijaa, joista reilut 1 400 edusti yhteisöjä ja noin 600 oli henkilöitä. OKM painottaa tulosten olevan suuntaa-antavia esimerkiksi tiedonkeruumenetelmän ja vastausten vaihtelevan edustavuuden vuoksi.