Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Koulutettujen suomalaisten aivovuoto maailmalle on tukittu ainakin toistaiseksi – viime vuonna Suomeen palasi pitkästä aikaa enemmän suomalaisia kuin heitä muutti ulkomaille

Viime vuonna Suomeen palasi pitkästä aikaa enemmän suomalaisia kuin heitä muutti ulkomaille, kertoo Tilastokeskus. Vähintään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden nettomaahanmuutto nousi niukasti voitolliseksi pitkästä aikaa.

Vähiten koulutettujen ryhmässä nettomaahanmuutto nousi voitolliseksi jo vuonna 2019. Kaikkiaan Suomen kansalaisia muutti viime vuonna Suomeen noin 1 100 enemmän kuin heitä muutti ulkomaille.

Toisen asteen koulutuksen, alemman korkeakouluasteen tai alimman korkea-asteen suorittaneissa ulkomaille muuttaneita oli yhä palaajia enemmän.

Täysi-ikäisten Suomen kansalaisten maahanmuutto on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä vuosina 2016–2020. Kasvua on ollut eniten ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutuksen suorittaneilla.

Valtaosa muuttovoitosta perustui ulkomaalaisiin

Kaiken kaikkiaan Suomeen on muutettu pitkään enemmän kuin Suomesta pois. Syntyperän mukaan tarkasteltuna muuttovoitto on viime vuosikymmenenä muodostunut lähes kokonaan tai kokonaan ulkomaalaistaustaisista.

Viime vuonna Suomeen muutti noin 16 000 ulkomaalaistaustaista enemmän kuin heitä muutti pois. Ulkomaalaistaustaisten maahanmuutoissa suurin taustamaaryhmä oli entisen Neuvostoliiton maat. Seuraavaksi suurimmat maahanmuuttajaryhmät olivat irakilaistaustaiset, virolaistaustaiset ja intialaistaustaiset.

Kuntien välisiä muuttoja ennätysmäärä

Yhä suurempi osa kuntien välisistä muutoista on kaupunkialueiden välistä muuttoa. Viime vuonna liki kaksi kolmasosaa kuntien välisistä muutoista oli kaupunkialueelta kaupunkialueelle tehtyjä muuttoja.

Suomen sisällä muuttaminen on lisääntynyt tasaisesti jo vuosikymmenten ajan ja ollut vilkkaampaa kaupunkimaisista kunnista jo aiemmin. Viime vuonna kuntien välillä muutettiin 270 000 kertaa, mikä on mittaushistorian suurin lukema. Kuntien sisäisiä muuttoja oli noin 600 000.

Kaupunkimaisten kuntien kokonaismuuttovoittoa on ylläpitänyt ulkomaalaistaustaisten suuri maahanmuutto suhteessa maastamuuttoon.

Muuttovoittoa kaupunkeihin tuovat yhä nuoret

Ikäryhmistä suurin kaupunkimaisten alueiden maassamuuttovoiton aiheuttaja ovat 15–24-vuotiaat. Heidän nettomaassamuuttonsa on pysynyt melko vakaana viimeiset 16 vuotta ollen noin 11 000 ihmisen paikkeilla vuosittain.

Nuorten lasten ja työikäisten aikuisten muutokset nettomaassamuutossa ovat olleet suhteellisen merkittäviä, vaikka muuttomäärät ovat olleet alhaisempia kuin opiskelijaikäisillä. Viime vuonna kaupunkimaisten kuntien muuttotappio oli 25–44-vuotiaissa vajaa 4 000 ja 0–4-vuotiaissa vajaa tuhat ihmistä.