Korkein oikeus (KKO) on hylännyt Nya Åland -lehden päätoimittajan ja toimittajan syytteen yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Syyte koski linkittämistä lehden artikkelista toisen median julkaisemaan juttuun.
Nya Åland oli julkaissut artikkelin, jossa kerrottiin ahvenanmaalaiseen mieheen kohdistuneista petosepäilyistä. Miestä ei mainittu nimeltä, mutta juttuun oli linkitetty lähteenä käytetty toinen verkkojulkaisu, jossa miehen nimi oli mainittu.
KKO katsoi, että nimen paljastaminen linkittämällä ei selvästi ylittänyt sitä, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä.
Nya Åland julkaisi kyseessä olleen artikkelin verkkoversiossaan maaliskuussa 2016. Siinä siteerattiin tutkivan journalismin verkkojulkaisun Long Playn artikkelia. Uutiseen Nya Åland myös laittoi linkin Long Playn artikkeliin, mikä on mediassa tavallinen toimintatapa.
Nya Åland ei koskaan itse julkaissut miehen nimeä. KKO:n mukaan lähteenä käytetyn jutun artikkeli perustui kyseisen miehen haastatteluun, jossa hän vastasi avioliittoaan ja rikosepäilyjä koskeviin kysymyksiin.
– Toimittaja ja päätoimittaja olivat siten voineet olettaa, että linkitetyssä artikkelissa ollut nimitieto oli julkaistu yhteisymmärryksessä kyseisen henkilön kanssa, perustelee KKO päätöstään.
Turun hovioikeudessa toimittaja ja päätoimittaja oli tuomittu sakkoihin kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Sitä ennen Ahvenanmaan käräjäoikeus oli hylännyt syytteet.
Mies tuomittiin myöhemmin rikoksista
Long Playn artikkeli käsitteli Turussa elokuvateatteria pyörittäneen miehen rikosepäilyjä, ja siinä mies mainittiin nimeltä. Artikkelissa kerrottiin, että miestä epäillään muun muassa tekijänoikeusrikoksesta. Siinä nostettiin myös esiin, että kuusikymppinen mies oli avioitunut elokuvateatterin kiinteistön omistaneen, yli 80-vuotiaan ja muistisairaan naisen kanssa.
Yleensä media ei julkaise rikoksesta epäillyn nimeä kuin vasta tuomiovaiheessa ja silloinkin vain, jos hänet tuomitaan vähintään kahden vuoden vankeuteen.
Nimi voidaan kuitenkin painavista syistä julkaista aiemminkin esimerkiksi silloin, jos rikoksesta epäilty on vallankäyttäjä tai esiintynyt muuten paljon julkisuudessa omasta tahdostaan.
KKO katsoi, että kyseinen mies on yksityishenkilö, joka nauttii suurempaa yksityisyydensuojaa kuin julkisuudessa toimivat henkilöt. KKO:n mukaan on kuitenkin yhteiskunnallisesti tärkeää, että julkisuudessa voidaan käsitellä myös elinkeinotoimintaan sekä heikommassa asemassa olevien ihmisten taloudelliseen hyväksikäyttöön liittyviä rikosepäilyjä.
Mies ei tiettävästi koskaan kohdistanut Long Playhin mitään vaatimuksia. Myöhemmin hänet tuomittiin sekä käräjä- että hovioikeudessa ehdolliseen vankeuteen kirjanpitorikoksesta ja tekijänoikeusrikoksesta liittyen elokuvateatterin toimintaan. Tuomiossa oikeus kiinnitti huomiota siihen, että mies oli pyörittänyt elokuvatoimintaa yli 80-vuotiaan vaimonsa nimissä tämän heikentynyttä terveydentilaa hyväksikäyttäen.