Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Auringonkukat värittävät yhä useampaa peltoa – suosion taustalla saattaa olla EU-tuki, mutta moni haluaa myös vaalia luonnon monimuotoisuutta

Auringonkukkaa on viljelty Suomessa perinteisesti melko vähän, vaikka viljelijöillä on ollut mahdollisuus hakea sen viljelyyn EU-tukea jo 1990-luvulta lähtien. Viimeisen seitsemän vuoden ajan kasvin suosio on kuitenkin noussut vuosi vuodelta, ja loppukesästä ja alkusyksystä Suomen pelloilla tulee kukkimaan yhteensä yli 1 200 hehtaarin edestä auringonkukkia, kertoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Auli Nurmi.

– Auringonkukkia viljeleviä tiloja on tänä vuonna jo reilusti yli 500, Nurmi sanoo.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) vilja-asiamiehen Max Schulmanin mukaan auringonkukkien kasvavaa suosiota voi selittää se, että viimeisen seitsemän vuoden aikana Suomeen on tullut paljon uusia kesantopeltoja. Kesantopellot ovat lisääntyneet erityisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Taustalla ovat EU:n viherryttämistoimenpiteet, joiden tarkoituksena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja peltojen kasvukunnon parantaminen. Kesantopelloilla saa viljellä esimerkiksi nurmi- ja niittykasveja ilman taloudellisen edun tavoittelua.

– Viime vuosina kesantopelloilla on viljelty entistä enemmän myös auringonkukkia. Kun auringonkukkapeltoja alkoi näkyä enenevissä määrin, yhä useampi viljelijä havahtui asiaan, Schulman kertoo.

Nurmi uskoo, että auringonkukkien viljelyyn myönnettävä EU-tuki lisää viljelyintoa, sillä uuden kasvilajin kokeiluun liittyy aina omat riskinsä. Erityisesti tällä hetkellä viljelijät laskevat tarkasti, minkä kasvin viljely on kannattavinta.

Pölyttäjille pölytettävää

Schulman löytää auringonkukkien lisääntyneen suosion taustalle myös muita mahdollisia syitä. Moni viljelijä haluaa omalta osaltaan parantaa pölyttäjien elinoloja lisäämällä erilaisten kukkivien kasvien viljelyä. Myös monet muut eläimet hyötyvät auringonkukista.

– Jos auringonkukat jättää syksyllä pellolle, niistä riittää koko talven ajaksi syötävää ja suojaa esimerkiksi linnuille ja jyrsijöille. Kukat kestävät hyvin lumikuormaa ja pysyvät yleensä pystyssä talven yli, Schulman sanoo.

Moni viljelee auringonkukkia myös puhtaasti omaksi ja muiden iloksi.

Schulmanin mukaan auringonkukkia viljellään eniten Etelä-Suomessa, sillä siellä on suotuisampi kasvukausi. Auringonkukat kukkivat silti Pohjois-Suomessakin. Ne vaativat kuivahkon, lämpimän ja pitkän kasvukauden.

– Eikä kasvia turhaan sanota auringonkukaksi. Auringonkukkahan tarvitsee ja seuraa aurinkoa – aamulla kukat katsovat yhteen ja iltapäivällä toiseen suuntaan.

Kukkimiskausi osuu loppukesään tai alkusyksyyn riippuen siitä, missä vaiheessa kylvö on tehty ja maa on lämmennyt. Kukat eivät ala kasvaa ennen kuin maaperä muuttuu riittävän lämpimäksi.

Schulman kertoo vielä yhden mahdollisen syyn sille, miksi auringonkukkia saatetaan nähdä ennätyksellisen paljon juuri tänä vuonna. Ukraina on Euroopan johtavia auringonkukan viljelymaita, ja auringonkukka on maan kansalliskasvi. Auringonkukkaa onkin käytetty sosiaalisessa mediassa tietynlaisena tuen antamisen symbolina.

– Ehkä tänä vuonna meillä viljellään auringonkukkaa myös solidaarisuuden merkkinä.

Siemensadot haastavia

Maailmalla auringonkukka on tärkeä öljykasvi, ja öljyn puristamisen jälkeen jäljelle jäävä valkuaispitoinen rouhe käytetään eläinten rehuna. Lisäksi auringonkukkaa viljellään siemensadon tuotantoa varten.

Edes Etelä-Suomessa kasvukausi ei yleensä riitä siemensadon tuotantoon, ja auringonkukkaa viljelläänkin lähinnä kauniina maisemakasvina tai joillakin tiloilla leikkokukiksi, kertoo Schulman.

– On myös tiloja, jotka viljelevät auringonkukkaa siksi, että ihmiset voivat käydä poimimassa niitä niiden kukinta-aikana – joko maksua vastaan tai jopa ilmaiseksi.

Schulmanin mukaan Suomessa on kehitetty auringonkukkalajike, jolla on pyritty saamaan parempia auringonkukansiemensatoja Suomen olosuhteissa, mutta olosuhteet ovat haastavat jopa tälle lajikkeelle. Suuri siemensato vaatisi hyvän kasvukauden perään melko pitkän ja kuivan syksyn.

Jotta Suomesta tulisi kannattava auringonkukansiemenen viljelymaa, vaadittaisiin Schulmanin mukaan myös teolliselta puolelta halukkuutta ja investointeja. Jotta nämä investoinnit olisivat kannattavia, tarvittaisiin melko suuria satoja.

– Sen sijaan lintujen tarpeisiin suomalaisten auringonkukkapeltojen siemensadot saattavat vastata oikeinkin hyvin – joko sellaisenaan pelloilla tai jotkut ovat korjanneet kukat talteen ja myyneet linnunruoaksi.