Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan varhain torstaina 24. helmikuuta, näkyi se heti myös Helsingin pörssissä, jossa yleisindeksi laski sodan ensimmäisenä päivänä 3,8 prosenttia. Kun sotaa on käyty pian kahdeksan kuukautta, näkyvät sen talousvaikutukset yhä selvästi: tiistaina Helsingin pörssin vaihdetuimmista 25 osakkeesta 19:n kurssi oli alhaisempi kuin keskiviikon 23. helmikuuta päätöskurssi. Yleisindeksi on nyt noin 8,5 % alempana kuin ennen sotaa.
Yhtiöiden kurssikehityksessä on kuitenkin hurjia eroja. Vaikka sota ja siitä seurannut inflaatio ja koronnostot ovat synkentäneet yleisiä talousnäkymiä merkittävästi, joillekin yrityksille sodan aiheuttamat makrotalouden muutokset sopivat paremmin kuin toisille.
OMX Helsinki 25 -listasta sodan aikana plussan puolelle päätyneet kuusi yhtiötä ovat Neste, UPM, SSAB, Sampo, Huhtamäki ja Orion. Polttoaineyhtiö Neste on aivan omaa luokkaansa, sillä sen osake on kallistunut sodan alkamisen jälkeen 37 prosenttia. Metsäyhtiö UPM:llä nousua on tullut 13 prosenttia.
Näitä kahta yhtiötä yhdistää se, että ne ovat hyötyneet energiamarkkinoilla tapahtuneesta mullistuksesta. Nesteen öljynjalostuspuoli hyötyy kalliista öljystä, mutta OP:n pääanalyytikon Antti Saaren mukaan suurempi merkitys on uusiutuvalla energialla.
– Nyt kun halutaan päästä irti kaikesta venäläisestä energiasta pakonkin edessä, uusiutuvat ovat kovassa huudossa ja se näkyy Nesteelläkin. Heillä on käynnistetty uusia hyvinkin kannattavia investointihankkeita, joilla on taattua kysyntää, Saari sanoo STT:lle.
UPM:ää taas hyödyttää nykyisissä markkinaoloissa se, että yhtiöllä on energiantuotantoa yli oman tarpeen.
– Se on aika iso kilpailuetu metsäyhtiöiden keskuudessa. Mitä kalliimpaa sähkö on, sitä enemmän yhtiö tekee tulosta, Saari kertoo.
– Ei voi sanoa että mikään yhtiö hyötyisi sodasta, mutta sodan seurauksena on tapahtunut asioita, jotka ovat tietyille yhtiöille hyödyllisiä.
Muista nousijoista Sampoa, Huhtamäkeä ja Orionia yhdistää se, että ne kaikki toimivat varsin vakailla aloilla, joilla suhdanteiden merkitys on pienempi. Vakuutusyhtiönä Sampo jopa hyötyy korkojen noususta.
Ostovoiman heikentyminen lyö kulutustavarayhtiöitä
Suurin romahtaja OMX Helsinki 25 -listalla on ohjelmistoyhtiö Qt Group, jonka osake on halventunut sodan aikana 60 prosenttia. Myös 25 vaihdetuimman listalta kesällä pois pudonnut kiuasyhtiö Harvia on menettänyt arvostaan 60 prosenttia sodan aikana. Sekä Qt Group että Harvia olivat pörssissä korona-ajan kasvuihmeitä, joista tuli suuren yleisön suosikkeja eli tietynlaisia muotiosakkeita. Niiden alamäki alkoi jo hieman ennen sotaa.
– Keskeinen tekijä, minkä takia ne ovat tulleet alas, on etenkin Qt:llä korkojen nousu. Kyllähän korot olisivat varmaan muutenkin nousseet, mutta on selvää että sota on oleellisesti kiihdyttänyt inflaatiota ja korkojen nousua. Etenkin tuollaisissa kovan luokan kasvuyhtiöissä se tuntuu, kun niiden tulosodotukset siintävät siellä kaukana tulevaisuudessa, Saari sanoo.
Hän muistuttaa, että Qt Groupin liiketoimintapuolella mikään ei ole kovin oleellisesti muuttunut kovasta kurssilaskusta huolimatta.
Harvian kohdalla taustalla ovat osittain samat tekijät, mutta siihen vaikuttaa myös kaksi kuluttajatuoteyhtiöille negatiivista asiaa. Ensimmäinen on se, että kulutustavaroita ei enää osteta samalla tavalla kuin korona-ajan suurimman kotoilupiikin aikana. Toinen realisoitunut uhkatekijä on ostovoiman heikentyminen.
– Eli tässä on aika moni asia menossa Harvian osalta negatiivisesti. Varmaan tämä on saanut myös monen sijoittajan miettimään sitä, kuinka vahva kasvutrendi Harviassa loppuviimein onkaan. Se on vielä vähän mysteeri kohtuullisen tuoreelle pörssiyhtiölle. Käykö tässä niin, että saunominen maailmalla oli tuollainen korona-ajan muoti-ilmiö, Saari pohtii.
Suurimpien laskijoiden joukossa ovat myös vähittäiskauppayhtiöt Tokmanni Group ja Kesko, joilla laskua on tullut 26 prosenttia. Niihinkin vaikuttaa korona-ajan kulutustavarabuumin hiipumisen ja ostovoiman heikentymisen yhdistelmä. Keskolle rautakauppapuoli on erittäin tärkeä, ja koronabuumin jälkeen remontointi ja sisustaminen ovat vähentyneet. Keskon arvostusta syö myös korkojen nousu nollatasolta.
Venäjä-riski kostautui Nokian Renkaille ja Fortumille
Laskijoiden joukosta erottuvat myös yhtiöt, joiden Venäjä-riskit ovat realisoituneet karulla tavalla. Nokian Renkaat on lasketellut sodan aikana alaspäin 53 prosenttia, Fortumilla laskua on tullut 32 prosenttia.
Nokian Renkaiden tuotannosta suurin osa on ollut Venäjällä, mikä käy yhtiölle kalliiksi. Se joutuu rakentamaan uutta tuotantokapasiteettia ja menettää kilpailuedun, jonka edullinen tuotanto Venäjällä toi sille.
Fortumilla Venäjä-vaikutus on epäsuorempi, koska sen Venäjän-toimintojen merkitys liiketoiminnassa on ollut melko pieni. Vaikutus tulee pieleen menneiden Uniper-bisneksien kautta, joista tuli yhtiölle miljardien eurojen tappiot Venäjän aloitettua kiusanteon maakaasulla. Nyt, kun Fortum on päässyt eroon Uniper-rasitteestaan, pitää Saari jäljelle jäänyttä liiketoimintaa houkuttelevana sijoituskohteena.
– Käytännössä nyt se on aika puhdas pohjoismainen päästöttömän energian tuottaja. Siellä on ydinvoimaa ja vesivoimaa. Ne toiminnot tekevät todella kovaa tulosta.
Merkittävä laskija on myös kiinteistösijoitusyhtiö Kojamo (–36 %). Sen liiketoimintaan on iskenyt korkojen nousu, joka on syönyt kiinteistösijoitusten kannattavuutta.
Muita suuria laskijoita ovat monet teollisuusyritykset, joiden liiketoiminta on herkkää suhdannevaihteluille. Yli 20 prosentin laskun ovat kokeneet Outokumpu, Konecranes, Valmet, Wärtsilä ja Kone.
Finanssiyhtiöt kiinnostavia taantumasijoituksia
Vaikka osakemarkkinat ovat laskeneet merkittävästi tänä vuonna, pohjia ei välttämättä ole vielä saavutettu. Talouden uskotaan olevan ajautumassa taantumaan.
OP:n Saari pitää tässä tilanteessa finanssisektoria mielenkiintoisena sijoituskohteena.
– Normaalisti se ei ole sektori, mikä välttämättä on paras taantuman lähestyessä, mutta nyt ollaan erikoisessa tilanteessa, jossa on voimakkaasti nousevat korot ja hyytyvä talous samaan aikaan. Nousevien korkojen positiivisen vaikutuksen pitäisi olla suurempi kuin taantuman negatiivinen vaikutus.
Saari pitää kiinnostavina myös joitakin konepajayhtiöitä, joista monia saa nyt varsin halvalla. Lisäksi vakaiden alojen yritykset, kuten Orion, ovat yleensä turvallisia taantuma-ajan sijoituskohteita.
– Kuluttajapuoli taas voi olla pitkään tosi vaikea.
Euroopassa taantumaa on Saaren mukaan jo hinnoiteltu melko paljon osakkeiden arvoon. Energian riittävyys ensi talvena on kuitenkin vielä kysymysmerkki. Jos energiaa joudutaan säännöstelemään, sillä voi olla suuri merkitys yritysten tuloksille.
Sen sijaan Yhdysvalloissa osakkeiden arvostus on Saaren mielestä vielä liian korkealla, sillä suurin osa kurssilaskusta on ollut seurausta korkojen noususta. Kun ensi vuoden tulosodotuksia joudutaan laskemaan, edessä on alamäkeä, joka heijastuu väistämättä Eurooppaankin.