Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Japanin pääministeri ehdottaa puolustusbudjetin kasvattamista kahteen prosenttiin BKT:sta

Japanin pääministeri Fumio Kishida on ehdottanut hallitukselleen puolustusbudjetin kasvattamista kahteen prosenttiin maan bruttokansantuotteesta vuoteen 2027 mennessä.

Japanin puolustusbudjetti on pitkään ollut noin prosentin luokkaa maan BKT:stä.

Taustalla vaikuttavat Kiinan kasvanut uhittelu Japanin eteläpuolisilla merialueilla sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ohjuskokeidensa määrää tänä vuonna lisännyt Pohjois-Korea puolestaan ampui lokakuussa ohjuksen Japanin yli ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen.

Japanilaismedioiden mukaan yksi puolustusbudjetin kasvattamisen tavoitteista olisi Japanin tekemiin "vastaiskuihin" varautuminen esimerkiksi aseilla, joilla voisi iskeä vihollisen ohjusten laukaisupaikoille.

Tiistaina maan parlamentille puhunut Kishida sanoikin vastaiskukyvyn kehittämisen olevan yksi useista harkinnassa olevista vaihtoehdoista.

– Asiaa tutkitaan perustuslain ja kansainvälisen oikeuden rajoissa, sanoi Kishida lisäten, että päätös asiasta tulisi tehdä vuoden loppuun mennessä.

Japanilaisen uutistoimisto Kyodon maanantaina julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista japanilaisista kannatti maan varautumista "vastaiskuihin".

Japanissa puolustusvoimia koskevat asiat kiistanalaisia perustuslain vuoksi

Japanin pasifistinen perustuslaki on tehnyt maan puolustusvoimia koskevista asioista kiistanalaisia.

Japanin perustuslain 9. artikla estää sotajoukkojen ylläpidon maassa, mutta sen on tulkittu sallivan maan itsepuolustuksen. Japanin asevoimien virallinen nimi onkin Japanin itsepuolustusvoimat.

Toisen maailmansodan jälkeen kirjoitettu perustuslaki on käytännössä sodan voittaneiden valtioiden käsialaa.

Japanilaista politiikkaa vuosikymmenet dominoinut konservatiivinen liberaalidemokraattipuolue on ajanut 9. artiklan ”selkeyttämistä” virallisesti vuodesta 2014. Artiklan muuttamista vastustavat kansalaiset kuitenkin muodostavat yhä yhden maan suurimmista poliittisista kansanliikkeistä.

Vuonna 1947 käyttöön otettua perustuslakia ei ole muutettu kertaakaan. Perustuslain muutokset vaatisivat kahden kolmasosan enemmistön maan parlamentin molemmista huoneista sekä enemmistön kansanäänestyksessä.