Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Suomalaiset keräsivät viime vuonna kaikkien aikojen ennätysmäärän pääomatuloja ja luovutusvoittoja – koronapandemian vaikutukset tekivät verovuodesta poikkeuksellisen, arvioi asiantuntija

Viime vuodesta tuli Suomen verotuksessa poikkeuksellinen osittain koronapandemian vaikutusten vuoksi, arvioi Aki Savolainen Verohallinnosta.

Pääomatulojen ja luovutusvoittojen määrä kipusi viime vuonna ennätysmäiseksi. Savolaisen mukaan osingot kasvoivat tavanomaista enemmän, koska esimerkiksi pankkipuolella osa yhtiöistä lykkäsi osingonmaksua koronan takia vuonna 2020.

– Suomessa oli vuonna 2020 paljon tapahtumia, jotka olivat koronan seurauksia. Ne heijastuivat vuoteen 2021, sanoi verotilastoista vastaava tuoteomistaja Savolainen STT:lle.

Hänen mukaansa korona näkyi esimerkiksi työttömyyskassamaksuissa.

– Näitä vähennyksiä tekevien määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana. Voidaan ajatella, että koronakevät 2020 oli muistutus siitä, minkä takia työttömyyskassoissa ollaan, joten niihin liityttiin.

Savolainen niin ikään muistuttaa, että korona-aikoina on ollut Suomessa mittavasti elvytystä.

– Kuinka paljon se on valunut esimerkiksi pörssikursseihin ja ylipäätään varallisuusarvoihin? Luovutusvoitot ovat kasvaneet ennätystasolle. Samoin virtuaalivaluuttojen rooli on ollut luovutusvoitoissa poikkeuksellisen suuri.

Pääomatuloja 17,5 miljardia, liki puolet luovutusvoittoja

Viime vuoden huimaa nousua selittää osaltaan pörssikurssien nousu ennätystasolle.

Suomalaiset veronmaksajat keräsivät viime vuonna kaikkien aikojen ennätyksen pääomatuloja, yhteensä 17,5 miljardia euroa. Verohallinnon mukaan tästä 8,1 miljardia oli luovutusvoittoja eli tuloja arvopapereiden ja muun omaisuuden myynnistä.

Luovutusvoitoista peräti 2,5 miljardia kertyi 846:lle niitä eniten keränneelle henkilölle.

Luovutusvoittojen määrä on aiemmin ylittänyt viiden miljardin rajan vain kahdesti: vuonna 2007, jolloin niitä kertyi 5,4 miljardia ja vuonna 2020, jolloin summa oli 5,3 miljardia.

Verohallinnon Savolainen arvioi, että voi kestää pitkään ennen kuin viime vuoden kaltainen verovuosi toistuu.

"Olisi yllätys, jos tuloerot eivät kasvaneet"

Luovutusvoittojen kasvu on Savolaisen mukaan kohdistunut hyvin vahvasti ylimpään tulokymmenykseen.

– Olisin yllättynyt, jos tuloerot eivät ole Suomessa viime vuonna kasvaneet.

Helsinki–Tampere–Turku-kolmion osuus tuloista ja myös verotuksesta on edelleen korostunut.

– Siellä on paljon Suomen mittapuulla hyvätuloista porukkaa. Veroprogressio tuo siellä enemmän veroja. Samoin pääomatulot keskittyvät Uudellemaalle.

Tyypillinen luovutusvoittojen saaja on tuttuun tyyliin uusimaalainen, keski-ikäinen mies.

– Ensimmäistä kertaa viime vuonna yli 400 000 henkilöä sai luovutusvoittoja julkisesti listatuista arvopapereista. Muun omaisuuden luovutusvoittojakin sai lähes 90 000 henkilöä. Euromääräisesti valtaosalla luovutusvoitot olivat pieniä, sillä 80 prosentilla voittojen saajista tulo jäi alle 10 000 euron. Luovutusvoittojen mediaani vuonna 2021 oli 1 611 euroa, Savolainen totesi Verohallinnon tiedotteessa.

Postinumeroista ylivoimaisesti kärjessä oli 00100 eli Helsingin keskusta ja Etu-Töölö. Siellä luovutusvoittoja kertyi 1,8 prosenttia koko maan summasta ja euroina laskettuna 149 miljoonaa. Kakkosena tulee 00140 eli Helsingin Kaivopuisto ja Ullanlinna, jossa kertyi 115 miljoonaa.

Kainuu ja Lapp i ansiotulojen menestyjiä vuodesta 2014

Miesten ja naisten osuudessa maksetuista veroista ei tapahtunut Savolaisen mukaan oleellista muutosta.

– Pääomatulot kohdistuvat edelleen huomattavasti enemmän miehille kuin naisille. Ansiotuloja on niitäkin miehillä jonkin verran enemmän kuin naisilla.

Palkkatulojen saajien määrä pienentyi joissakin maakunnissa viime vuonna.

– Näitä maakuntia oli itäisessä Suomessa. Siellä on siirrytty eläkkeelle tai muutettu muualle töiden perässä. Mutta tulopotti kuitenkin kasvoi vuonna 2021 kaikissa maakunnissa.

Väestön ikääntyminen näkyy verotuksessakin.

– Eläkkeensaajien määrä nousi Suomen jokaisessa maakunnassa.

Hieman pitemmällä ajanjaksolla Verohallinnon tiedoista ilmenee myös yllätyksiä. Vuosien 2014–2021 ansiotulojen kehityksessä ovat pärjänneet Kainuu ja Lappi, niin keskiarvon kuin mediaaninkin osalta. Hyvin on mennyt toki Uusimaallakin. Heikoimmin ansiotulot ovat kehittyneet vuosina 2014–2021 Päijät-Hämeessä, molemmissa Karjalan maakunnissa ja Kanta-Hämeessä.

1970-lukulaiset maksoivat eniten tuloveroja

Eniten tuloveroja maksoivat 1970-luvulla syntyneet. Heidän ansio- ja pääomatuloistaan kertyi tuloveroja yhteensä 7,9 miljardia euroa, mikä on 285 miljoonaa enemmän kuin 1960-luvulla syntyneillä. Yhteensä tuloveroja määrättiin 35,1 miljardia.

1960-lukulaiset keräsivät kuitenkin nuorempia ikäluokkia enemmän tuloja, kun mukaan lasketaan ansiotulot, pääomatulot sekä verovapaat kustannuskorvaukset. Heille kertyi myös reilut 390 miljoonaa enemmän pääomatuloja.

Vuonna 2021 suomalaiset saivat palkkatuloja 97,1 miljardia, jossa oli edellisvuoteen kasvua 5,4 prosenttia. Työttömyysetuuksia kertyi 4,6 miljardia eli 6,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020 ja eläketuloja 34,3 miljardia, jossa oli kasvua 1,4 prosenttia.

Kaikkiaan runsaat kaksi miljoonaa suomalaista vähensi viime vuonna veroistaan työmarkkinajärjestöjen tai työttömyyskassojen jäsenmaksuja. Määrä on lähes 100 000 enemmän kuin vuonna 2018, jolloin jäsenmaksuja vähentäneiden määrä alkoi usean vuoden jälkeen taas kasvaa.

Keskimääräinen työmarkkinajärjestön tai työttömyyskassan jäsenmaksu oli viime vuonna 305 euroa, kun se edellisvuonna oli 296 euroa.