Karjalan Liiton jäsenet näyttävät joutuneen informaatiovaikuttamisen kohteeksi. Liiton jäsenet eri puolilla Suomea ovat marraskuusta lähtien saaneet viestejä, joissa kehotetaan nostamaan jälleen esille Karjalan palautus. Joitakin jäseniä on lähestytty kasvotusten.
– Vanhimmat viestejä saaneet ovat 90 ikävuoden kieppeillä olevia jäseniä, jotka ovat aikanaan Karjalasta lähteneet. Heille asia on tuskallinen, kuvaa Karjalan Liiton puheenjohtaja Outi Örn STT:lle.
Karjalan Liiton viesteistä ovat uutisoineet aikaisemmin muun muassa Hufvudstadsbladet ja Iltalehti.
Puheenjohtaja Örn on itsekin saanut yhden viestin sähköpostiin. Kaikkiaan Örnin mukaan viestien määrä on lähempänä muutamia kuin kymmeniä.
Örn kuvaa yhteydenottojen herättäneen hämmennystä jäsenten joukossa.
Liiton jäsenille tulleet viestit ovat olleet osin huonolla suomen kielellä kirjoitettuja. Karjalan palauttamisen lisäksi niissä on kannustettu suvereenin valtion perustamiseen Suomen ja Venäjän väliin Karjalan alueelle.
Viestejä on lähetetty jäsenille ennestään tuntemattomien yhdistysten ja yksityishenkilöiden nimissä. Liitto ei halua yksilöidä julkisuudessa, minkä nimisistä yhdistyksistä on kyse.
– Ei ole voitu todentaa, onko näitä yhdistyksiä olemassa. Jotkut toimijoista paikantuvat Ruotsin puolelle, mutta välttämättä niissä ei ole ruotsalaisia mukana, Örn sanoo.
Supo ei kommentoi yksittäistä tapausta julkisesti
Karjalan Liitto on ollut informaatiovaikuttamisesta yhteydessä suojelupoliisiin (supo). Supo on asiassa niukkasanainen. Viestintäasiantuntija Irene Zidan suposta vastaa STT:lle sähköpostitse, että Supo ei voi kommentoida yksittäistä tapausta julkisesti.
Karjalan Liitto on julkaissut jäsenilleen ohjeen siitä, miten mahdolliseen informaatiovaikuttamiseen kannattaa suhtautua.
– Tällaisten yhteydenottojen tavoitteena on hyvin todennäköisesti hämmentää karjalaista yhteisöä ja ehkä saada informaatiovaikuttamisen oppien mukaisesti meidät tekemään itsellemme haitallisia päätöksiä tai toimimaan omaa etuamme vastaan, ohjeessa sanotaan.
Outi Örn toteaa STT:lle, että viestien tarkoitusperiä on vaikea tulkita. Karjalan palauttamista koskevat viestit herättävät hänen mukaansa kysymyksen siitä, halutaanko keskustelua saada heräämään maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa se ei ole paikallaan.
– Niitä, joiden sisältö on Karjalan valtion perustaminen, on vaikeampi tulkita, Örn sanoo.
Hän kertoo, että 1980- ja 1990-luvulla keskustelu Karjalan palauttamisesta kävi kuumana liiton jäsenten joukossa, ja liitosta erosi Karjalan palautusta aktiivisesti ajavia jäseniä. Sittemmin Karjalan Liitto on irrottautunut niin sanotusta Karjalan kysymyksestä ja on tänä päivänä karjalaisen kulttuurin harrastus- ja kansalaisjärjestö.
Maan pirstoutumisella pelotellaan usein
Tutkijan silmään kyse on tyypillisestä informaatiovaikuttamisen tavasta.
– Venäläisten tahojen voi helposti uskoa olevan tämän takana, toteaa tutkijatohtori Teemu Oivo Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta.
Oivo kertoo viestien menevän täysin yksiin Venäjällä toistettavan ison tarinan kanssa. Siihen kuuluu uhkakuva siitä, että Venäjää pyritään hajottamaan.
– Venäjällä maan pirstoutuminen on usein käytetty kauhuskenaario ja siksi oivallinen osa agitoinnissa ulkoisia vihollisia vastaan, Oivo sanoo.
Hänen mukaansa taustalla on traumaattinen kokemus Neuvostoliiton hajoamisesta 1990-luvulla.
– Halutaan näyttää, että Venäjän suvereniteettiä uhataan. Koska sille ei ole varsinaista pohjaa, hyödynnetään tällaisia ulostuloja.
Lisäksi Venäjää palvelee Oivon mukaan se, että muiden maiden pilkkominen näyttäytyy normaalina toimintana.
Oivo muistuttaa vuoden 2018 perussuomalaisten nuorten kannanotosta siihen, että Karjala pitäisi palauttaa.
– Tämä nousi Venäjällä esimerkiksi siitä, miten Venäjää uhataan.
Suomi pysynyt toistaiseksi syrjässä vaikuttamiselta
Karjalan palauttaminen Suomelle on asiana helpompi ymmärtää kuin valtion perustaminen Suomen rajan taakse. Oivon mukaan valtiopuheissa saattaa olla kyse samasta asiasta muodossa, joka on vain lähempänä todellisuutta.
– Usein kuvitelmat valtioiden laajentamisesta menevät niin, että otetaan maat ilman ihmisiä. Unohdetaan, että maiden mukana tulisi paljon ihmisiä ja uusia rakenteita kaupan päälle. Tässä otetaan ehkä paremmin huomioon se, että kyse ei ole tarujen vanhasta osasta Suomea vaan ihan eri maasta. Joten tämä olisi lähempänä todellisuutta ja käytännöllisempi kuvio kuin se, että Suomeen liitetään alueita.
Oivon mukaan Suomi on pysynyt yllättävänkin syrjässä informaatiovaikuttamiselta. Paljon enemmän niiden kohteena ovat olleet esimerkiksi Baltian maat ja Puola.
Informaatiovaikuttaminen liittyy Venäjän hallinnon tarpeeseen perustella kansalleen sitä, miksi Venäjä on vaarassa.
– Jo ennen suurhyökkäystä Ukrainaan on ollut viestintää poikkeusoloista ja siitä, miksi pitää ottaa normaalia kovempia lakeja ja otteita käyttöön. Myös sodan aikana on jouduttu näkemään paljon vaivaa siihen, että sota saadaan perusteltua, Oivo kuvailee.