Hiihtokeskusten taloudellinen tulos on jäänyt tämän kauden alussa jälkeen edellisestä vuodesta, kertoo Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors. Tätä selittävät Lindforsin mukaan esimerkiksi keliolosuhteet.
– Tämä talvi on ollut paljon oikkuilevampi kelien osalta kuin viime vuonna. Se näkyy ihmisten käytöksessä. Ihmiset eivät välttämättä lähde keskuksiin, jos lumet ovat sulaneet kadulla, Lindfors sanoo.
Toinen syy on Lindforsin mukaan todennäköisesti heikossa taloustilanteessa. Korkea inflaatio sekä energian ja sähkön hinnannousu ovat vähentäneet ihmisten halua matkustaa ja käydä hiihtokeskuksissa.
Lindfors ei osaa sanoa vielä tässä vaiheessa tarkkaan, miten paljon jäljessä edellistä kautta hiihtokeskusten tulos on ollut. Suuri osa keskuksista kertoo tuloksestaan vasta kauden 2022–2023 päätteeksi talvi- ja pääsiäissesonkien jälkeen.
– Ollaan ehkä noin kymmenen prosenttia jäljessä viime vuotta, joka oli kuitenkin hiihtokeskuksille ennätyksellinen kävijämäärissä, hän arvioi.
Lipunmyynti vetää
Hiihtokeskukset myivät hissilippuja kaudella 2021–2022 yli 90 miljoonan euron edestä. Tämä on Hiihtokeskusyhdistyksen tilastojen mukaan korkein myyntimäärä yli kymmeneen vuoteen. Samoin vuokraamomyynti oli viime kaudella ennätyslukemissa, yli 14 miljoonassa eurossa.
Vaikka hiihtokeskusten myynti ei ole yltänyt edellisvuoden tasolle, on tilanne Lindforsin mukaan kuitenkin hyvä. Hiihtokeskusten kävijämäärät ovat arvioiden mukaan olleet noin kymmenen prosenttia korkeammat kuin pandemiaa edeltäneellä kaudella 2018–2019.
– Asiakasmäärissä ollaan tällä hetkellä aika lailla samalla tasolla kuin kaudella 2019–2020. Vaikka tuolle kaudelle sattui huono lumitilanne etelään ja ensimmäiset pandemiarajoitukset, oli tuo kausi pandemiaan asti erittäin hyvä esimerkiksi pohjoisen hiihtokeskuksissa, Lindfors sanoo.
Kotimaiset laskettelijat korvaavat ulkomaalaisten turistien vähentymistä
Venäläiset turistit olivat vielä ennen koronapandemiaa yksi merkittävimpiä ulkomaisia asiakasryhmiä hiihtokeskuksissa eri puolilla Suomea, kuten pohjoisessa, Keski-Suomessa ja rajan läheisyydessä. Nyt venäläisiä hiihtomatkailijoita ei ole käytännössä lainkaan, sillä valtioneuvoston periaatepäätöksellä venäläisten turistien matkustamista Suomeen rajoitetaan voimakkaasti.
Tämän kauden myynnin heikkeneminen ei kuitenkaan johdu Lindforsin mukaan venäläisturistien puutteesta, sillä he olivat jääneet hiihtokeskuksista jo suurelta osin pois edellisten pandemiavuosien aikana.
Tälläkin hetkellä merkittävin asiakasryhmä tulee kotimaasta. Suomalaiset ovat löytäneet pandemian aikana laskettelun uudelleen ja palanneet rinteille. Lisäksi laji on saanut Lindforsin mukaan paljon uusia harrastajia
– Suomalaiset ovat pääsyy, miksi hiihtokeskuksissa on ollut paljon laskettelijoita myös pandemian aikana ja tänä vuonna, Lindfors sanoo.
Toisaalta myös ulkomaalaiset turistit ovat Lindforsin mukaan löytäneet hiihtokeskukset uudestaan. Pohjoisen keskuksissa on alkanut näkyä esimerkiksi brittejä, ranskalaisia ja keskieurooppalaisia.
Inflaatio ja energian hinnannousu vaikuttavat negatiivisesti hiihtokeskusten talouteen
Vaikka asiakkaita on riittänyt, ovat korkea inflaatio ja energian kallistuminen vaikuttaneet negatiivisesti hiihtokeskusten talousnäkymiin.
– Ihan varmasti on, ei se voi olla vaikuttamatta. Poppamiehiä me olisimme, jos ei olisi vaikuttanut.
Etenkin energian hinnannousu rasittaa hiihtokeskusten tulosta. Energiaa kuluu esimerkiksi rinteiden lumettamiseen ja kunnossapitoon. Sähköä tarvitaan myös hissien toimintaan sekä rinteiden valaisuun.
Hiihtokeskukset ovat kuitenkin Lindforsin mukaan varautuneet tilanteeseen jo ennalta. Ne ovat esimerkiksi tehneet yhteistyötä valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan kanssa energiatehokkuuden puolesta jo vuodesta 2009 lähtien. Tästä varautumisesta on ollut hyötyä.
– Energiatehokkuuden eteen on jo vuosia tehty paljon työtä. Jos ei olisi varauduttu, olisi hinnannousu iskenyt meihin paljon pahemmin, Lindfors sanoo.
Energian kallistuminen näkyy keskuksissa tällä hetkellä esimerkiksi rinteiden tarkempana lumetuksena. Suuri osa lumetuksista tehdään viikonloppuisin ja öisin, jolloin sähkö on halvempaa, kun teollisuus käyttää sitä vähemmän.
Lasketteluhissejä ei aina ajeta täysillä nopeuksilla, eikä kaikkia rinteitä pidetä välttämättä auki.
"Mitään akuuttia huolta ei ainakaan ole"
Kuluvan kauden lopullisia tuloksia on Lindforsin mukaan vielä liian aikaista ennustaa.
– Ala on hyvin sääherkkä. Toivotaan ja uskotaan kuitenkin siihen, että hyvä alkutalven vire jatkuisi läpi kauden.
Lindfors muistuttaa, että hiihtokeskusten omistusrakenteet, lähtökohdat ja taloustilanteet vaihtelevat paljon. Suomen Hiihtokeskusyhdistykseen kuuluu 70 keskusta, joista osa on yrittäjävetoisia, kun taas joissakin on osallisena kunta tai paikallinen urheiluseura.
Lindfors luottaa joka tapauksessa alan elinvoimaisuuteen.
– Varmasti huoli alan taloudellisesta kestävyydestä on aina olemassa, mutta mitään akuuttia huolta ei ainakaan ole. Keskuksiin tehdään jatkuvasti investointeja, kuten uusia hiihtohissejä. Tuskin niitä tehtäisiin, jos tulevaisuuteen ei uskottaisi.